Kirkon Ulkomaanavun asiantuntija Mahdi Abdile on ollut järjestämässä Somaliassa useita ruohonjuuritason rauhankokouksia. Kansanedustaja Pekka Haavisto on osallistunut alueen rauhanpyrkimyksiin. Kuva: Sirpa Päivinen
Monet toimijat ponnistelevat rauhan saamiseksi Somaliaan
Kirkon Ulkomaanavun avustustyöntekijä Mahdi Abdile vastaanotti perjantaina Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen rauhanpalkinnon. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa ei-kristitylle.
– Olen syntynyt maassa, joka on ollut kaaoksessa melkein 20 vuotta. Tultuani Suomeen vuonna 1990 olen elänyt rauhanaikaa. Mutta sukulaisillani Somaliassa ei ole siihen mahdollisuutta, sanoi valtiotieteitä ja rauhantutkimusta opiskellut avustustyöntekijä Mahdi Abdile.
Somaliassa on koettu useita epäonnistuneita korkean tason rauhanprosesseja. Abdilen ajatus on saada kaikki yhteiskunnalliset ryhmät dialogiin ja tukemaan rauhanajatusta. Erityisesti mukaan on kutsuttu uskonnollisia ja perinteisiä johtajia sekä naisjohtajia. Työtä on tehty laajan verkoston avulla.
– Pari viikkoa sitten meillä oli Somaliassa suuri kokous moskeijassa. 10 000 ihmistä seurasi sitä internetin välityksellä, Abdile kertoo.
Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr), joka työskenteli Euroopan Unionin Sudan-erityisedustajana ja nyt ulkoministeri Alexander Stubbin erityisedustajana Afrikan kriiseissä, tuntee hyvin alueen rauhanprosessit.
– Länsi on usein jakanut Afrikan sarven konfliktien osapuolet ”hyviksiin” ja ”pahiksiin”. ”Hyviksiä” tuetaan, mutta emme ole tienneet, mitä tehdä ”pahiksille”, Haavisto kärjistää.
– Mahdi Abdilen ja hänen kumppaniensa työssä avainasiana on se, että kaikkien kanssa kommunikoidaan, Haavisto on nähnyt yhteisellä työmatkalla Somaliassa.
– Itsekään en näe muuta mahdollisuutta kestävään rauhaan. Niin sanotut hankalat ihmiset eivät häviä mihinkään, vaan ovat yksi osapuoli.
Rauhanpyrkimyksiin on osallistunut useita Suomessa asuneita somaleja, jotka ovat palanneet kotimaahansa. Haaviston mukaan on innovaatio käyttää heitä voimavarana rauhantyössä.
Mahdi Abdile on tuulettanut ennakkoluuloja myös omassa yhteisössään, sillä monet ovat ihmetelleet muslimimiehen päätöstä työskennellä kirkon organisaatiossa.
18 vuotta sotaa
Sota, toistuvat kuivuuskaudet ja korkea inflaatio ovat YK:n mukaan tehneet Somalian tilanteesta maailman pahimman humanitaarisen kriisin. Kirkon Ulkomaanapu osallistuu hätäapuun Somaliassa yhteistyössä Norjan kirkon ulkomaanavun kanssa tukemalla evakkoleirien toimintaa.
Avun piirissä on 14 leiriä Mogadishussa ja Puntlandissa.Työn tavoitteena on parantaa vedensaantia ja sanitaatiota evakkoleireillä. Leirien porakaivoja kunnostetaan ja uusia rakennetaan. Lisäksi tuetaan vesihuoltokomiteoiden perustamista unohtamatta sukupuolten tasa-arvoa.
Somaliassa yli 2,6 miljoonaa ihmistä elää ruoka-avustusten varassa ja yli miljoona on joutunut jättämään kotinsa. Perusrakenteet ovat tuhoutuneet, eikä maassa juuri ole järjestystä.
Työ on alkamassa Pohjois-Keniassa, jonne on paennut paljon somalialaisia sodan jaloista.
Somalian pohjoisosa eli Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Muut valtiot eivät ole tunnustaneet sitä. Alueella on kuitenkin melko rauhallista.
Jaa tämä artikkeli: