Moni toive lapsesta jää toteutumatta
Useimmissa Euroopan maissa perheiden ihannelapsiluku on kaksi, Suomessa se on 2,6. Tähän verrattuna keskimääräinen lapsilukumme 1,8 on pieni.
Kaikki toteutumatta jääneet lapsitoiveet eivät johdu raskaaksitulovaikeuksista. Yleisimmät syyt liittyvät siihen, että parisuhdetta ei löydy, kumppani haluaa vähemmän lapsia tai parisuhde kariutuu. Suuret elämänmuutokset, kuten työn menetys ja terveyden huonontuminen, muuttavat myös suunnitelmia.
Väestöliiton tuoreessa tutkimuksessa kartoitettiin 25–44-vuotiaiden lähitulevaisuuden lastenhankintasuunnitelmia ja niiden toteutumista seuraavan kolmen vuoden ajan. Tulokset kertoivat, että ensimmäistä lastaan suunnitelleista vain 45 prosenttia sai lapsen. Toista lastaan halunneista 70 prosenttia sai lapsen. Raskaaksitulovaikeuksista kärsi lapsettomista vain muutama prosentti. Vapaaehtoisesti lapsettomia Väestöliitosta arvioidaan olevan noin 10 prosenttia.
– Lastenhankinnan kannalta oleellista on kumppanin löytyminen. Pienissä kunnissa asuvien nuorten miesten ja suurien kaupunkien korkeakoulutettujen naisten on vaikeinta löytää puoliso itselleen, kertoo tutkija Lassi Lainiala Väestöliitosta.
Ensimmäisen lapsen hankkimiseen vaikuttaa myös perheen taloudellinen tilanne, kuten työsuhteiden varmuus ja tulotaso. Pienituloiset tulevat muita harvemmin vanhemmiksi.
– Vanhemmat haluavat, että lapset syntyisivät mahdollisimman vakaisiin oloihin, kertoo Lainiala.
Taloudellisesti vaikeina aikoina lykätään ensimmäisen lapsen saantia. Toisen lapsen hankintaan talouskriiseillä ei näytä olevan enää vaikutusta.
Naisten määräaikaiset työsuhteet eivät ole este lasten hankkimiselle siinä määrin kuin yleisesti puhutaan. Monissa ammateissa määräaikaisia työsuhteita on tarjolla niin paljon, että tulevaisuuden työpaikasta voi olla lähes varma.
Taloudellisen kriisin vaikutuksia syntyvyyteen voi hillitä poliittisin keinoin. Jos työpaikkojen vakautta tuetaan ja perhe-etuuksia kehitetään, lasten saamista ei tarvitse lykätä taloudellisista syistä.
Pidempiaikainen perhepoliittinen ongelma kehittyy, jos lastenhankinta polarisoituu hyvä- ja huonotuloisten kesken. Tulevaisuuden takia on tärkeää, että erilaisille perheille annetaan tukea ja mahdollisuuksia perheen perustamiseen, todetaan tutkimuksessa.
Päätöksenteko lastenhankinnasta tapahtuu yleensä yhdessä kumppanin kanssa. Ensisynnyttäjät ovat keskimäärin 28-vuotiaita, mutta yhä useammin myös tätä vanhempia.
Tutkimuksessa ilmeni, että jos lapsettomassa parisuhteessa mies oli ollut sitä mieltä, ettei aio hankkia lapsia ollenkaan, lapsia ei tutkimusaikana syntynyt. Sen sijaan osa naisista, jotka olivat kyselyssä ilmoittaneet, etteivät hanki lapsia, oli kuitenkin saanut lapsia.
Lastenhankinta-aikeissaan kahden vaiheilla olevien tilanne oli kehittynyt toisin. Melkein puolet niistä miehistä, jotka eivät itse osanneet sanoa, haluavatko lasta, mutta joiden puoliso halusi lasta, oli tullut tutkimusaikana isiksi.
Väestöliiton seurantatutkimus perustui vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin lapsettomien tai yhden lapsen vanhempien lastenhankinnan toiveita kolmelle seuraavalle vuodelle. Heidän lapsenhankintaansa seurattiin kolmen vuoden ajan väestörekisteritietojen perusteella. Tutkimukseen osallistui noin kaksituhatta iältään 25–44-vuotiasta henkilöä.
Jaa tämä artikkeli: