Muistisairaan muisti pelaa muskarissa
Viisikielinen. Kanttori Kirsi Honkanen-Punkari soittaa kannelta Annin kammarin muskarilaisille. Osa laulaa mukana, osa taputtaa ja jotkut osallistuvat kuuntelemalla. Suomalais-tutkimuksessa on osoitettu, että niin musiikin kuuntelemisella kuin laulamisella on positiivisia vaikutuksia muistisairaiden mielialaan ja kognitiivisiin kykyihin.

Viisikielinen. Kanttori Kirsi Honkanen-Punkari soittaa kannelta Annin kammarin muskarilaisille. Osa laulaa mukana, osa taputtaa ja jotkut osallistuvat kuuntelemalla. Suomalais-tutkimuksessa on osoitettu, että niin musiikin kuuntelemisella kuin laulamisella on positiivisia vaikutuksia muistisairaiden mielialaan ja kognitiivisiin kykyihin.

Muistisairaan muisti pelaa muskarissa

Muskarissa lauletaan lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja kappaleita.

Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Esko Jämsä
Ruskeansävyiseen kauluspaitaan pukeutunut nainen istuu sohvalla ja taputtaa verkkaisesti rintaansa kaksin käsin. Silmät ovat kiinni.

Ympärillä lauletaan tuttua virttä Tule kanssani Herra Jeesus. Mikaelin seurakunnan aikuistyönohjaaja Arja Heikkinen ja kanttori Kirsi Honkanen-Punkari liikkuvat sohvilla, nojatuoleissa ja pyörätuoleissa istuvien vanhusten luona ja silittävät jokaista vuorollaan säkeistön verran.

Jokatiistainen Muistisairaan muskari Kontulan Helykodin Annin kammarin osastolla on päättymässä. Osaston asukkaat ovat vaikeasti dementoituneita.

Mikaelin seurakunta on järjestänyt Muistisairaan muskaria puolentoista vuoden ajan. Muskari syntyi halusta viedä seurakunnan toimintaa sinne, mistä ei enää päästä itse liikkeelle.

Arja Heikkisen ja Kirsi Honkanen-Punkarin mukaan muskarissa tärkeitä elementtejä ovat toisto, yksinkertaisuus ja pysyvyys. Jokainen muskari alkaa ja päättyy samalla tavalla, ja välissä lauletaan lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja kappaleita. Sellaisia kuin Körö körö kirkkoon, Pikkupoika Posteljooni, Lintu lensi oksalle ja Tuu tuu tupakkarulla.

– Oma lapsuus ja kouluaika muistetaan hyvin. Kaikilla täällä ei ole hengellistä taustaa, ja siksi emme laula vain hengellisiä lauluja, Honkanen-Punkari sanoo.

Lisäksi muskarissa jumpataan ja soitetaan marakasseja. Tuokio kestää parikymmentä minuuttia.

Musiikin myönteiset vaikutukset ovat hoitotyötä tekeville tuttuja arjesta. Lähihoitaja Satu Juvonen kertoo, että musiikki on Annin kammarissa läsnä päivittäin myös muskarin ulkopuolella. Se on sekä viihdettä että työväline.

– Jokin hoitotoimenpide saattaa sujua paljon mukavammin, kun hoitaja laulaa. Oli hän hyvä tai huono laulamaan, laulu vie asukkaan ajatusta pois ikävästä hoitotoimenpiteestä ja tekee tilanteesta rennomman.

Juvosen mielestä muskari on asukkaille tärkeä, sillä laulaminen voi sujua sen jälkeenkin, kun puhekyky on jo mennyt. Laulaminen auttaa myös ylläpitämään sanavarastoa.

Lisäksi Juvonen on huomannut, että muskari kohottaa asukkaiden mielialaa. Hän kertoo, että usein asukkaat liikuttuvat sen aikana.

– Onko se sitten se, että joku koskettaa, vai tuttu laulu, joka saa liikuttumaan niin, että kyynel vierähtää poskelle. Kyllä sen hyvän mielen näkee.

Tutkimus vahvistaa arjen kokemukset. Vuonna 2011 julkaistussa Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen, Sibelius-akatemian ja Miina Sillanpään säätiön tutkimushankkeessa selvitettiin musiikin vaikutusta lievästi ja keskivaikeasti muistisairaiden vanhusten mielialaan, elämänlaatuun ja kognitiivisiin kykyihin.

Osa tutkittavista osallistui lauluvalmennusryhmään ja osa elämänkaarimusiikkiryhmään, jossa kuunneltiin musiikkia ja keskusteltiin erilaisista teemoista. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana verrokkiryhmä, joka ei osallistunut musiikkitoimintaan.

Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Musiikkitoiminnan vaikutuksia arvioitiin kyselylomakkeilla ja neuropsykologisella tutkimuksella ennen ryhmien alkamista, heti niiden päätyttyä ja puoli vuotta päättymisen jälkeen.

Tulokset ovat rohkaisevia. Musiikkitoiminta nosti osallistujien mielialaa ja vähensi masentuneisuutta.

Tulokset viittaavat myös siihen, että musiikilla on myönteisiä vaikutuksia muistisairaiden kognitiivisiin kykyihin. Sekä laulaminen että musiikin kuunteleminen auttoivat ylläpitämään tai jopa parantamaan orientoitumista aikaan ja paikkaan. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta ryhmien päättymisen jälkeen. Lisäksi erityisesti laulamisella havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia kielelliseen ja omaelämäkerralliseen muistiin.

Osallistujien palaute Muistisairaan muskarista on vähäistä. Kaikki muskarilaiset eivät enää pysty laulamaan tai puhumaan. Vähitellen Arja Heikkinen ja Kirsi Honkanen-Punkari ovat kuitenkin oppineet tunnistamaan palautteen pienistä eleistä.

– Se voi olla kyynel tai katsekontakti. Kun laulamme Tule kanssani Herra Jeesus, moni alkaa hengittää syvemmin, Honkanen-Punkari kuvailee.

– On nähty sellaistakin, että pitkään puhumattomana olleen ihmisen suu alkaa liikkua, Heikkinen kertoo.

Joskus Honkanen-Punkari ja Heikkinen saavat palautetta myös suoraan. Erityisesti heille on jäänyt mieleen eräs muskarilainen, joka liikuttui, kun muskarissa laulettiin Arvon mekin ansaitsemme.

– Hän sanoi, että kiitos kun tulette tänne meille. Usein ihmiset ajattelevat, etteivät muistisairaat tarvitse enää mitään. Häntä kosketti se ajatus, että hekin ovat arvokkaita, Honkanen-Punkari sanoo.

Jutussa on käytetty lähteenä tutkimusraporttia Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa (2011).

Jaa tämä artikkeli: