Kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen luottaa mummoihin, jotka terveysongelmistaan ja krempoistaan huolimatta kulkevat silmät ystävällisesti vilkkuen.
Mummoenergia jyllää
Viihtyisässä lähiössä on sopivasti mummoja.
Kaupunkisosiologian professori Matti Kortteisen mielestä lähiöistä puhutaan useimmiten liian yleistävästi. Lähiöitä on monenlaisia. Hän muistuttaa, että sosiaalisia ongelmia ja huono-osaisuutta on muuallakin kuin lähiöissä.
Kortteinen on haastatellut suurten vuokrataloyhteisöjen isännöitsijöitä.
— Isoilla vuokrataloyhteisöillä on oma kehityskaarensa. Yleensä on aluksi levotonta, mutta aikaa myöten kehitys eriytyy. Toiset yhteisöt rauhoittuvat, toiset eivät. Se, millä ehdoilla kehitys etenee, ei ole aivan selvää. Rauhoittumisen taustana on se, että paikalliset erityisongelmat saadaan ratkaistua.
Lähiöelämästä on niin paljon luuloja siksikin, ettei nykytilanteesta ole kovin paljon tutkittua tietoa. Kortteisella on kuitenkin kaksi kiinnostavaa esimerkkiä.
Mummot ja yksinhuoltajaäidit liittoutuvat
Matti Kortteinen tutki 1990-luvulla Kontulassa Kontulankaaren pohjoispään aluetta. Se oli perinteisesti levoton. Tilastoista näkyi, ettei esimerkiksi asukkaiden taloudellinen tilanne ollut kovin hyvä.
— Alueelta löytyi pääasiassa kolmenlaisia asukkaita: yksin asuvia mummoja, yksinhuoltajaäitejä lapsineen ja yksin asuvia miehiä, joilla oli alkoholiongelma.
Eri ryhmillä oli omat porukkansa, mutta sen lisäksi mummot ja äidit olivat liittoutuneet huolehtimaan lapsista ja puolustamaan heitä juoppoja vastaan. Asetelma oli jatkunut samantapaisena vuosikausia, ja hyvin tuloksin.
— Kahden sukupolven naiset ylläpitivät yhdessä järjestystä ja sosiaalista kontrollia. Viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyivät, kun alueen ihmiset muodostivat verkostoja ja ottivat itse vastuun ympäristöstään.
Tutkitulla alueella asui 500 ihmisiä. Heistä noin kymmenen prosenttia osallistui aktiivisesti alueen omaehtoiseen hyvinvointityöhön.
— Riittää, kun muutama kymmenen ihmistä pitää yhtä ja tietää mitä tekee, niin he voivat saada ihmeitä aikaan.
— Olennaista on, että vanhemmalla naispuolisella väestöllä on tarvittavaa elämänkokemusta. He ymmärtävät yksinhuoltajaäitejä ja voivat vahtia vauvaa sen aikaa, kun äiti käy hakemassa uuden vaipan.
Järjestys ja siisteys lisäävät hyvinvointia
Jyrkkälän lähiössä Turussa tehdyssä kyselytutkimuksessa asukkaat kertovat olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Siitäkin huolimatta, että alueella näkyy meneillään oleva rakennemuutos. Alueen työikäisistä asukkaista, opiskelijat pois lukien, käy töissä alle 50 prosenttia.
— Se, että työtä ei ole, ei ole ihmisten vika. Ei Suomen 1960–1970-lukujen taitteen rakennemuutoskaan ollut työtä vaille jääneiden pienviljelijöiden vika. Hanttihommia ei vain kerta kaikkiaan enää nykyään ole samaan tapaan kuin oli entisaikojen työläisille Kalliossa ja Vallilassa.
Ikäihmiset mukaan lukien kaksi kolmesta Jyrkkälän asukkaasta viettää päivänsä kotikonnuillaan. Eri ryhmillä on omia kokoontumispaikkojaan. Sosiaalinen valvonta on tiukkaa.
— On verkostoja ja auktoriteettirakenteita. Kun alue on hyvässä järjestyksessä ja siisti, kaikkien hyvinvointi lisääntyy.
— Juopoille ei tule mieleenkään jäädä pussikaljoittelemaan pihalle. Miehet sanovat, et-teivät halua antaa huonoa esimerkkiä lapsille, ja menevät metsään.
Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisää sekin, että Jyrkkälässä asuu suuria sukuja.
— Monet aikuiset muistavat lapsuutensa Jyrkkälän mukavana paikkana. Niinpä he muuttavat sinne takaisin kasvattamaan perhettään. Ratkaisua tukee alueen edullinen vuokrataso, ja tietenkin se, että äiti tai isoäiti asuu siellä.
Korjausprojektit yhdessä asukkaiden kanssa
Se, että 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt ovat tulleet peruskunnostusikään, tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisen elämän kehittämiseen.
— Olisi viisasta hoitaa vuokratalojen korjausprojektit niin, että ne tukisivat yhteisöllisyyttä. Se, että asukkaat kutsutaan pohtimaan kunnostusta ja sen toteuttamista, tutustuttaa heitä toisiinsa ja piristää.
— Toisaalta on edelleenkin epävarmaa, voidaanko yhteisöllisyyttä synnyttää ulkoisin keinoin, pohtii Matti Kortteinen.
Matti Kortteinen puhuu lähiöistä to 25.10. Vantaan sosiaalifoorumissa.
Jaa tämä artikkeli: