— Armenialaisessa musiikissa on itämaista väriä, Grazyna Zeranska kertoo. Myyrmäen kirkossa kuullaan muun muassa yksi tunnetuimmista armenialaisista lauluista, kansansävelmä Pääskynen.
Musiikilla vihaa vastaan
Grazyna Zeranskan järjestämä konsertti maksaa Vuoristo-Karabahin lasten viulut.
No kuule, se oli sattumaa, alkaa moni Grazyna Zeranskan lauseista. Sattumaa oli se, että hän päätyi synnyinkaupungistaan Varsovasta Nivalaan, Kalajokilaaksoon vuonna 1980. Tuttu oli tavannut tutun, joka kertoi, että pohjoisessa on pula pätevistä viulunsoitonopettajista.
Zeranska ei tiennyt Nivalasta mitään. Helsingissä asuvalta ystävältään hän tiedusteli, onko Nivala kaukanakin pääkaupungista. Jonkin matkan päässä, ystävä kierteli.
Sattuma vei Nivalasta Turkuun ja sitten Helsinkiin. Nyt Zeranska asuu miehineen Kartanonkoskella Vantaalla ja opettaa Espoon musiikkiopistossa.
Teipatut jouset
Oli sattumalla sormensa pelissä siinäkin, että Grazyna Zeranska päätyi Vuoristo-Karabahiin viime huhtikuussa. Erään oppilaan perhe vieraili alueella, ja muutaman käänteen jälkeen Zeranskaa pyydettiin viulunsoiton mestarikurssille opettamaan lapsia ja nuoria.
Kaukasuksella sijaitseva Vuoristo-Karabah on tuttu lähinnä konfliktiuutisista. Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet alueen omistuksesta. Vuoristo-Karabahin asukkaista suurin osa on etnisesti armenialaisia. Alueella alkoi 1980-luvulla sisällissota, joka päättyi tulitaukoon vuonna 1994. Tilanne on yhä jännitteinen.
Konflikti vaikutti Grazyna Zeranskan matkaan varsin konkreettisesti.
— Emme saaneet lentää Armenian pääkaupungista Jerevanista Vuoristo-Karabahin pääkaupunkiin Stepanakertiin. Azerbaidžan on uhannut ampua kaikki koneet, jotka lentävät Armeniasta rajan yli.
Ajoreitiksi valikoitui kiharainen vuoristotie, joka oli täynnä valtavia kuoppia.
— Autot ajoivat slalomia.
Perillä Zeranskalle kirkastui nuorten soittajien tilanne. Hän sanoo siekailematta, että viulut olivat ihan kauheita.
— Suomalaislapset eivät yksinkertaisesti suostuisi soittamaan niillä. Eräällä pojalla oli jousi, joka oli teipattu kauttaaltaan sinisellä teipillä. Sillä hän yritti soittaa.
Rauhantyötä soittaen
Parantaakseen Vuoristo-Karabahin musiikinopiskelijoiden asemaa Grazyna Zeranska järjestää konsertin Myyrmäen kirkossa. Konsertissa suuri muusikkojoukko esittää sekä armenialaista musiikkia että läntisen klassisen musiikin helmiä. Kaukaisimmat esiintyjät tulevat Kaukasukselta: Karen Mktrchyan Stepanakertistä ja Ani Grigorian Jerevanista.
Lisäksi pappismunkki Serafim Seppälä kertoo armenialaisten tilanteesta. Konsertin tuotolla Zeranska ostaa jousia ja viuluja ja lähettää ne Vuoristo-Karabahiin.
Armenialaisessa musiikissa soivat itämaiset vivahteet. Zeranskan mukaan lyyrisyys ja dramaattisuus kulkevat käsi kädessä. Tarkkakaan korva ei erota armenialaista musiikkia azerbaidžanilaisesta.
— Ero näkyy ainoastaan säveltäjien nimissä.
Zeranska uskoo, että musiikin kieli ylittää kansallisuuksien ja uskontojen rajat. Siksi se voi yhdistää myös Vuoristo-Karabahin alueen kahakoivat etniset ryhmät.
— Viha pakottaa unohtamaan, että toisella puolella on ihminen. Mutta ne lapset, jotka soittavat viulua, eivät ole väkivaltaisia. Heillä on jotain tekemistä, aivan erilainen suhde koko elämään.
Konsertti Vuoristo-Karabahin lasten hyväksi su 11.11. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Jaa tämä artikkeli: