Kirkkaat sävyt. Joulumusiikki kutusuu hiljentymään ja pohtimaan joulun sanomaa.
Musiikki kantaa jouluun
Kaamoksen kirkastaa adventin valo. Se on täynnä myös loistavaa musiikkia.
Teksti Risto Nordell
Kuva Topi Ylä-Mononen/ Kuvaario
Viihdeimellyksen ja punakuonoisten porojen seassa levyille päätyy onneksi vielä joulumusiikkia, joka kutsuu hiljentymään ja miettimään, mistä joulussamme on kysymys.
Yksi helsinkiläisen joulun tekijöistä on lauluyhtye Lumen Valo, jonka joulukonserttisarja Uspenskin katedraalissa on vuodesta toiseen lähes loppuunmyyty. Eikä ihme: tinkimättömästi parhaan mahdollisen musiikin puolesta laulava yhtye luottaa joulunakin renessanssin ajan verkkaisesti kelluvaan kirkkolauluun, jota höystävät suomalaiset jouluklassikot.
Niistä molemmista pääse nauttimaan yhtyeen muutama vuosi sitten äänittämällä Miraculum -levyllä (LVCD6). Sen rauha ja levollisuus henkivät sitä, mitä monet meistä joulunodotukseensa kaipaavat. Levyn huippuhetkissä soivat Palestrinan seesteinen motetti O Magnum mysterium ja Ahti Sonnisen koskettava Jouluhymni.
LEVY Niin laulava kirkko kuin ortodoksinen kirkko onkin, sen joululaulutraditio Suomessa on ohut. Juhani Matsin johtaman Ortodoksisen kamarikuoron Julistaa viestin tähtönen -levy (OKK-4) vie kuulijat slaavilaisten joululaulujen ytimeen.
Idän kirkon eri kulttuureissa on kehittynyt liturgisen kirkkorunouden lisäksi kansanperinteeseen perustuvia laulutyylejä. Nämä koljadat ovat tärkeä osa itäisen katolisen kirkon jouluperinnettä Ukrainassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä. Ne tuovat Jeesuksen syntymään liittyvät tapahtumat esiin konkreettisesti. Laulujen kuvastoa ovat seimi, paimenet, eläimet, enkelit ja itämaan kolmen kuningasta.
Musiikin tyylikirjo ulottuu mietiskelevästä pohdinnasta rytmisesti mukaansa tempaaviin lauluihin, jotka ovat vieraampia suomalaisessa sävelistössä. Ortodoksisen kamarikuoron riveissä laulaa joukko kanttoreita ja pitkälle edistyneitä laulun harrastajia. Tämä kuuluu hiottuina esityksinä ja laulun nautinnollisena puhtau-tena.
LEVY Barokin ystävän ykköslevy voisi tänä vuonna olla Heinrich Schützin Joulukertomus solisteille, kuorolle ja pienelle soitinyhtyeelle. Tämä ihmisen kokoinen pikkuteos kertoo liikuttavalla tavalla Luukkaan evankeliumin mukaan joulun ihmeestä. Joulukertomus etenee Bachin passioista tuttuun tyyliin evankelistan repliikeillä. Muita roolihahmoja ovat enkelit, itäisten maiden viisaat miehet ja Herodes.
Dresdenin hovissa liki 40 vuotta työskennellyt Schütz on yksi niistä varhaisbarokin suurista mestareista, jonka musiikkia levytetään koko ajan yhä enemmän ja enemmän. Schütz oli hyvin kiinnostunut siitä, miten tekstiä voisi parhaiten kuvata musiikin keinoin. Tästä todistaa myös Joulukertomus-levy: enkelien ylistys Jumalalle etenee sykkivässä kolmijakoisessa tahtilajissa, ja paimenten kohtauksessa iloisesti livertävät nokkahuilut pulputtavat iloa Vapahtajan syntymästä. Kööpenhaminan Ars Nova -yhtyeen esitys (Dacapo 8.226058) saa Schützin musiikista irti uskomattoman rikkaita sävyjä.
LEVY Johann Sebastian Bachin H-molli-messu ei liity varsinaisesti jouluun, mutta kolossaalisen teoksen edessä tuntee samaa nöyryyttä ja pienuutta kuin Vapahtajan syntymän ihmeen äärellä. Messu käsittää Bachin musiikkia yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Sen tyyli ulottuu raskaasta kontrapunktista tulevaa galanttia tyyliä ennakoivaan kepeyteen ja ilmavuuteen.
Bachin järkälemäinen teos on innoittanut säveltäjiä ja musiikkitieteilijöitä hurmioituneisiin lausuntoihin. Messua on kutsuttu esimerkiksi ”suurimmaksi musiikkiteokseksi, mitä maailma on koskaan nähnyt”. Meille tavallisille ihmisille riittää, kun Masaaki Suzukin johtama Bach Collegium Japan (BIS SACD 1701/2) virittää synnintuntoa tihkuvan Kyrie eleisonin (Herra armahda) jälkeen kirkkaan ja juhlavan ylistyksen: Gloria in exelcis Deo. Silloin olemme joulumusiikin ytimessä.
Jaa tämä artikkeli: