Musiikki puhuu suoraan tunteille
Suomen nuorimmasta kanttorista tuli urkutaiteilija.
Urkuparvi ja urut vetivät puoleensa Markku Mäkistä lapsesta pitäen. Hän kävi perheensä kanssa usein kirkossa ja oli 6-vuotias, kun sai isänsä viemään hänet urkuparvelle. Samalla hän pääsi kanttorin luvalla jopa kokeilemaan urkuja. Joku pieni pianokappale oli sopivasti muistissa vuotta aikaisemmin alkaneilta pianotunneilta.
Pianotunnit jatkuivat konservatoriossa, ja sivuaineekseen Mäkinen sai urkujensoiton.
— Olen yhdeksänvuotiaasta toiminut sijaiskanttorina kotikirkossani Siuron kirkossa Nokialla. Yläasteaikoinani sijaisuuksia oli paljon, melkein joka viikko. Koulutoverit katsoivat soittamistani vähän kieroon, heidän näkökulmastaan kirkossa soittaminen ei ollut erityisen muodikasta.
Sana pikkukanttorista oli kiirinyt laajemmallekin. Soittajasta tehtiin tv-ohjelma, kun hän oli 12–13-vuotias. Myöhemmin Markku Mäkinen ei kuitenkaan opiskellut kanttoriksi, vaan suoritti Sibelius-Akatemiassa solistiset urkuopinnot. Nykyään hän sekä konsertoi että opettaa urkujensoittoa.
— Länsimaisessa taidemusiikissa on urkumusiikilla kaikkein pisimmät juuret. Urkuja rakennettiin jo 200-luvulla eKr. ja uruille sävellettyä musiikkia on säilynyt 1300-luvulta. Esimerkiksi nykypianolle alettiin säveltää musiikkia vasta 1800-luvulla.
Heinäkuisessa konsertissaan Pyhän Laurin kappelissa Markku Mäkinen soittaa pääasiassa 1800-luvun urkumusiikkia.
— Konsertin säveltäjänimet Johannes Brahms, Felix Mendelssohn-Bartholdy ja Robert Schumann ovat saksalaisen romantiikan kulmakiviä. Heidän musiikkinsa nojaa wieniläisklassiseen perinteeseen, on teknisesti korkeatasoista ja puhuttelee suoraan tunteita.
Saksalaisvaikutteet levisivät myös Suomeen. Romanttiset vaikutteet elivät Suomessa vahvoina toiseen maailmansotaan asti ja ne löytävät tiensä myös joidenkin nykysäveltäjien teoksiin.
Saksalaista romantiikkaa pohjoismaisin maustein ti 17.7. klo 20 Pyhän Laurin kappelissa. Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli: