Musiikkia Neitsyt Marialle
Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa jo varhaiskeskiajalla kukoistanut Maria-myytti on synnyttänyt kirkkomusiikin suurimmat mestariteokset.
Maria-aiheisen musiikin perustan Länsi-Euroopassa luovat yksiääniset liturgiset laulut sekä Maria-vesperit, psalmit ja Stabat materit, jotka kertovat Marian kärsimyksestä ristin juurella.
Yksi tärkeimmistä säveltäjiä innoittavista Maria-teksteistä on Luukkaan evankeliumin kohta 1:28–33, jossa enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, että tästä tulee Jumalan äiti. Tähän ilmoitukseen perustuva Ave Maria -teksti on yksi eniten sävelletyistä kirkollisista säkeistä kautta aikojen.
Luukkaan evankeliumista löytyvä Neitsyt Marian ylistysvirsi, Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, on puolestaan synnyttänyt satoja suurenmoisia Magnificat-nimisiä teoksia. Yhden niistä sävelsi Venetsian punatukkaiseksi papiksi kutsuttu italialainen Antonio Vivaldi (1678–1741), jonka teos on kuultavissa italialaisen kuoron La Capella Ducalen uudella levyllä Vespro per la Vergine. (DHM 886973 18702). Marian ylistyslaulu soi hartaan johdannon jälkeen keveän ilmavana, kuten Vivaldin muukin musiikki. Paikoin se kuitenkin kääntyy intiimiin pohdiskeluun, josta kuvastuu kauniilla tavalla Marian mielen hämmennys.
Monipuolinen Monteverdi
Italialainen Claudio Monteverdi (1567–1643) tunnetaan ennen kaikkea madrigaaleistaan ja oopperoistaan, mutta hän oli myös yksi suurimmista varhaisbarokin kirkkomusiikin säveltäjistä. Argentiinalaissopraano Maria Cristina Kiehrin upea levy Pianto della Madolla (HMC 901680) sisältää venetsialaismestarin Maria-aiheisia motetteja, joiden kirjo ulottuu mystissävyisestä Neitsyt Maria -runoudesta varhaisen barokkioopperan räiskyvään värikkyyteen. Kiehrin esitysten suvereenisuus ja Monteverdin musiikin kauneus tekevät tästä levystä kokemuksen, joka harmonisuudessaan etsii vertaistaan.Kun Monteverdin ja Vivaldin edustamasta barokista mennään noin sata vuotta taaksepäin, ollaan keskellä musiikin uhkeinta renessanssia. Silloin Euroopan mahtavat katedraalit täyttyivät säestyksettömästä moniäänisestä kirkkolaulusta, usein Maria-aiheisesta. Renessanssin kirkkomusiikki kylvettää sielun pumpulimaisessa sävelmaailmassa.
Tähän maailmaan pääsee mukaan Lumen Valo vastikään julkaistulla Maria-levyllä (LVCD 4). Helsinkiläisyhtye on sinnitellyt jo viisitoista vuotta kaupallistuneen lauluyhtyekulttuurin puristuksessa. Lumen Valon kuulaasti soivissa esityksissä on taiteellista tinkimättömyyttä ja pyyteetöntä omistautumista menneiden vuosisatojen sävelaarteistolle. Levyn kohokohtiin kuuluu levollinen tulkinta belgialaissyntyisen säveltäjän Orlando di Lasson (1532–1594) lohdullisesti soivasta Stabat materista.
Länsimaisen kirkkomusiikin lähteille, yksiääniseen liturgiseen kirkkolauluun vie saksalaiskuoro Niederaltaicher Scholarenin levy Ave Maris Stella (SK 45 861). Levy esittelee kattavan valikoiman gregoriaanisia sävelmiä kirkkovuoden monille Marialle omistetuille juhlapyhille. Aluksi veisut kuulostavat liian karuilta ja samanlaisilta, olemmehan tottuneet yltäkylläisiin harmonioihin ja vaikuttaviin sointitehoihin. Mutta kiireetön antautuminen vuosisatoja vanhan rukouslaulun perinteelle rauhoittaa mielen ja korvat puhdistuvat huomaamaan yksinäänisen melodian koruttoman kauneuden.
Jaa tämä artikkeli: