Avaimen haltija. Wajeeh Nuseibeh viettää suurimman osan päivästä Pyhän haudan kirkon ovella tervehtien turisteja ja pyhiinvaeltajia.
Muslimi vartioi kirkon rauhaa
Kaksi muslimiperhettä huolehtii Jerusalemissa Pyhän haudan kirkon avaimista. Järjestely turvaa kristittyjen välisen sovun.
Jerusalemin vanhassa kaupungissa sijaitsevan Pyhän haudan kirkon kiviselle sisäpihalle on kerääntynyt jännittyneitä turisteja ja pyhiinvaeltajia. He ovat tulleet seuraamaan rituaalia, joka on tapahtunut jokaisena päivänä jo yli tuhannen vuoden ajan. Kirkon puisten ovien sulkeminen vanhalla rauta-avaimella on kuin katseluaukko menneisyyteen.
“Olen perinyt tämän tehtävän isältäni, joka peri sen isoisältäni ja seuraavaksi siirrän vastuun pojalleni”, kirkon valtuutettu ovenvartija Wajeeh Nuseibeh kertoo.
Nuseibehin mukaan hänen perheensä sai tehtävän muslimivalloittaja Saladinilta, joka valtasi kaupungin ristiretkeläisiltä 1100-luvun lopulla, ja sen mukana kirkon. Nuseibehin perheen lisäksi toinen perhe, Joudehit, saivat tehtävän huolehtia avaimesta. Molemmissa perheissä traditio on jatkunut katkeamattomana ketjuna sukupolvelta toiselle.
“Joudeh pitää avainta hallussaan, mutta vain meidän sukumme sai valtuutuksen avata ja sulkea oven ja huolehtia kirkkoon saapuvista arvovieraista”, Nuseibeh toteaa ylpeänä.
Molemmat perheet ovat muslimeja. Historioitsijoiden mukaan Saladin halusi varmistaa järjestelyllä sen, että ristiretkeläiset eivät yrittäisi valloittaa kirkkoa takaisin.
Avaimen hallussapito on kuitenkin saanut historian kuluessa myös toisenlaisen merkityksen. Kirkon hallinnasta on käyty kiistaa eri kirkkokuntien kesken ristiretkiajoista saakka. Lopulta vuonna 1853 turkkilaiset asettivat status quon, jonka jälkeen mitään kirkossa ei saa muuttaa tai siirtää ilman yhteistä sopimusta.
“Meistä on tullut ikään kuin rauhan puolueettomia vartioita”, Nuseibeh kertoo.
Pyhän haudan kirkkoa hallinnoi kuusi eri kirkkokuntaa. Tällä hetkellä kreikkalaisortodoksit, armenialaiset, fransiskaanit, koptit, katolilaiset ja etiopian ortodoksit huolehtivat kukin omasta alueestaan, ja rukousajoista on päätetty yhteisesti tarkan aikataulun mukaan.
Poliisia on kuitenkin tarvittu useamman kerran selvittämään nyrkkitappeluksi äityneitä kiistoja eri kirkkokuntien välillä. Kinaa on syntynyt sekä oikeudesta kirkon siivoukseen että tuolin paikasta. Nykyään kirkon pihalla partioi säännöllisesti poliisi.
“Minun aikanani ei ole tapahtunut suurempia kiistoja, mutta on hyvä olla täällä läsnä”, poliisi Aibek Athmos toteaa.
Monille kristityille Pyhän haudan kirkko on tärkeä pyhiinvaelluskohde. Keisari Konstantinus rakennutti Pyhän haudan kirkon Afroditen temppelin paikalle käännyttyään kristityksi 300-luvulla.
Kirkon aulaan asetetun kivipaaden kerrotaan olevan sama kivi, jonka päällä Jeesuksen ruumis pestiin ristiltä oton jälkeen. Tuon ajan kristillisten historioitsijoiden mukaan rakennustöiden aikana löytyivät myös Golgata sekä Jeesuksen ja ryöväreiden puiset ristit.
Näin ollen kirkon alueella olisivat tapahtuneet kaikki kolme pääsiäisen tapahtumaa ristiinnaulitseminen, hautaaminen ja ylösnousemus. 1800-luvun lopulla löytyi kuitenkin toinen hauta, joka on nimetty Puutarhahaudaksi. Monet protestantit pitävät Puutarhahautaa oikeana hautapaikkana, mutta asiasta ei luultavasti saada koskaan lopullista selvyyttä.
Yksi asia näyttää kuitenkin varmalta. Kirkon ovet avautuvat ja sulkeutuvat joka päivä ja antavat ihmisille mahdollisuuden kokea historia sellaisena kuin itse haluavat.
Tosin myös tämä vanha rituaali muuntautuu ajan mukana omalla tavallaan.
“En enää itse kiipeä tikkaille avaamaan ja sulkemaan ovia, vaan olen palkannut tehtävään toisen henkilön. Vietän kuitenkin suurimman osan päivästäni kirkolla, sillä tämä on minulle kuin toinen koti”, Nuseibah kertoo.
Pääsiäisenä Nuseibah kuitenkin pukeutuu parhaimpiinsa ja toteuttaa suvulleen annetun kunniatehtävän itse.
Jaa tämä artikkeli: