Muslimiovenvartijat turvaavat kirkkorauhaa
Ovet sulkeutuvat. Pyhän haudan kirkon ovet avataan neljältä aamulla ja suljetaan seitsemältä illalla. Tehtävään palkattu Umar Sumrin on valmis nukkumaan, kun työ on illan osalta hoidettu.

Ovet sulkeutuvat. Pyhän haudan kirkon ovet avataan neljältä aamulla ja suljetaan seitsemältä illalla. Tehtävään palkattu Umar Sumrin on valmis nukkumaan, kun työ on illan osalta hoidettu.

Muslimiovenvartijat turvaavat kirkkorauhaa

Kaksi muslimiperhettä toimii Pyhän haudan kirkon ovenvartijoina Jerusalemissa.

Teksti ja kuva Saara Olkkonen
Jerusalemin vanhassa kaupungissa sijaitsevan Pyhän haudan kirkon kiviselle sisäpihalle on kerääntynyt jännittyneitä turisteja ja pyhiinvaeltajia. He ovat tulleet katsomaan rituaalia, joka on toistunut jokaisena päivänä jo yli tuhannen vuoden ajan. Kirkon puuovet avataan vanhalla rauta-avaimella.

– Olen perinyt tämän tehtävän isältäni, joka peri sen isoisältäni. Seuraavaksi siirrän vastuun pojalleni, kertoo kirkon valtuutettu ovenvartija Wajeeh Nuseibeh.

Nuseibehin mukaan hänen perheensä sai tehtävän muslimivalloittaja Saladinilta, joka valtasi kaupungin ja sen mukana kirkon ristiretkeläisiltä 1100-luvun lopulla. Nuseibehien lisäksi Joudehin perhe sai tehtäväkseen huolehtia avaimesta. Molemmissa perheissä traditio on jatkunut katkeamattomana sukupolvelta toiselle.

– Joudehit pitävät avainta hallussaan, mutta vain meidän sukumme sai valtuutuksen avata ja sulkea oven sekä huolehtia kirkkoon saapuvista arvovieraista, Wajeeh Nuseibeh toteaa ylpeänä.

Mielenkiintoista on, että molemmat perheet ovat muslimeja. Historioitsijoiden mukaan Saladin halusi järjestelyllä varmistaa, että ristiretkeläiset eivät yrittäisi valloittaa kirkkoa takaisin.

Avaimen hallussapito on kuitenkin saanut ajan mittaan myös toisenlaisen merkityksen, sillä eri kirkkokunnat ovat riidelleet kirkon hallinnasta jo ristiretkistä lähtien.

– Turkkilaiset vakauttivat tilanteen vuonna 1853. Silloin päätettiin, että kirkossa ei saa muuttaa tai siirtää mitään ilman yhteistä sopimusta. Samalla meistä tuli ikään kuin rauhan puolueettomia vartioita, Nuseibeh sanoo.

Pyhän haudan kirkkoa hallinnoi yhteensä kuusi eri kirkkokuntaa. Avaimen luovuttaminen yhdelle ryhmälle johtaisi sekasortoon. Kreikkalaiskatolinen, roomalaiskatolinen, itäsyyrialainen, Armenian apostolinen, koptilaiskristillinen ja Etiopian ortodoksinen kirkko huolehtivat kukin omasta alueestaan. Rukousajoista on päätetty yhteisesti tarkan aikataulun mukaan.

Poliisia on kuitenkin tarvittu useamman kerran selvittämään nyrkkitappeluksi äityneitä kiistoja eri kirkkokuntien edustajien välillä. Kinaa on syntynyt sekä oikeudesta kirkon siivoukseen että tuolin paikasta. Nykyään kirkon pihalla partioi säännöllisesti poliisi.

– Minun aikanani ei ole ollut suurempia kiistoja, mutta hyvä täällä on kuitenkin olla läsnä, poliisi Aibek Athmos sanoo kirkon pihalla.

Kristityille Pyhän haudan kirkko on tärkeä pyhiinvaelluskohde. Rooman keisari Konstantinus Suuri rakennutti sen Afroditen temppelin paikalle vuonna 326. Tuon ajan kristillisten historioitsijoiden mukaan rakennustöiden aikana löytyivät sekä Golgata että Jeesuksen ja ryöväreiden puiset ristit.

Näin ollen kirkon alueella olisivat tapahtuneet niin Jeesuksen ristiinnaulitseminen, hautaaminen kuin ylösnousemuskin. 1800-luvun lopulla löytyi kuitenkin toinen hauta, jota protestantit pitävät oikeana hautapaikkana. Hauta on nimetty Puutarhahaudaksi, ja kirkon rakentamisen sijaan paikalle on istutettu puita ja kukkia.

Joka tapauksessa Pyhän haudan kirkon ovet avautuvat ja sulkeutuvat joka päivä avaten jokaiselle mahdollisuuden aistia historiaa itse. Tulevana pääsiäisenä ovenvartija Wajeeh Nuseibeh pukeutuu parhaimpiinsa hoitaakseen suvulleen annetun kunniatehtävän.

– En enää itse kiipeä tikkaille avaamaan ja sulkemaan ovia, vaan olen palkannut tehtävään toisen henkilön. Vietän kuitenkin suurimman osan päivästäni kirkolla, sillä tämä on minulle kuin toinen koti, Nuseibah sanoo.

Jaa tämä artikkeli: