Muunneltua ja vaiettua totuutta eläkkeistä
Matti Lumijärvi vastasi (Kirkko ja kaupunki 2.9.) tämän lehden lukijalle kysymykseen "epäreiluista eläkkeistä" (Kirkko ja kaupunki 19.8.). Lumijärvi kirjoitti oikein, että jokainen saa maksamiaan eläkemaksuja vastaan ansioihinsa suhteutettua eläkettä.
Lumijärvi totesi myös, että kukin sukupolvi osallistuu edeltäjiensä eläkkeiden maksuun vuorollaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Toteamus perustuu työeläkejärjestelmämme toteuttamaan maksutapaan. Nyt eläkkeellä olevat ovat maksaneet työnantajiensa vuosittaisia työeläkemaksuja. Niistä on vuosien varrella kertynyt rahastoja, jotka ovat tällä hetkellä noin 184 miljardia euroa sijoitustuottoineen. Vuosituotot ovat noin 5–8 miljardia. Tästä isosta potista ei kuitenkaan makseta eläkeläisten eläkkeitä, jotka ovat noin 24 miljardia euroa, vaan ne maksetaan nyt työssä olevien maksamista työeläkemaksuista, jotka myös ovat noin 24 miljardia euroa.
Tämä on helpompi tapa kuin edellä mainitsemani, eli että eläkkeet maksetaan aikoinaan kerätyistä rahastoista. Tästä syntyy Lumijärven mainitsema väärä käsitys, että nykypolvet maksavat meidän eläkkeemme! Jos näitä maksuja on enemmän kuin eläkkeiden maksuun tarvitaan, ne rahastoidaan.
Korotusmenettely merkitsee sitä, että 1996 eläkkeelle jäänyt henkilö (eläke silloin noin 60 prosenttia palkasta) on menettänyt eläkkeen ostovoimasta noin 20 prosenttia eli hänen eläkkeensä on nyt 40 prosenttia alkuperäisestä. Ellei palata oikeudenmukaiseen palkkatasoindeksiin, tämä jatkuu tulevaisuudessakin!
Tämä mainitsemani palkka eli ansiotasoindeksi seuraisi käsi kädessä palkoissa tapahtuvia muutoksia. Palkkojen noustessa myös eläkkeet nousisivat saman verran. Palkathan yleensä seuraavat elinkustannuksissa tapahtuvia muutoksia.
Josa Jäntti
eläkeläinen, Suomen senioriliike ry:n jäsen
Jaa tämä artikkeli: