Muuttaja haastaa

• 15.04.2013 13:12

Pääkaupunkiseudun ilme kansainvälistyy nopeasti. Se näkyy selkeästi katukuvassa, kouluissa ja työpaikoilla. Eri näköisten ja eri kielisten ihmisten määrä Espoossa on kolminkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Nyt Espoossa asuu noin 30 000 ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vieraskielisten osuus on kasvanut viime vuosina yli 2 000 hengellä. Eniten on kasvanut muutto Baltiasta ja Venäjältä.

Muutoksen arvioidaan jatkuvan, sillä väestörakenteemme edellyttää uusia tulijoita. Tuoreen virallisen ennusteen mukaan muunkielisiä espoolaisia olisi vuosikymmenen lopulla 43 000 ja vuonna 2030 jopa 64 000. Se tarkoittaa, että joka viides espoolainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Uskotaan, että lähivuosina aasialaisten osuus tulee kasvamaan täällä eniten.

”Uudisasukkaat” ovat kielijakaumaltaan ja kulttuuritaustaltaan kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko. Myös maahantulon syyt ja tavoitteet ovat kovin erilaisia. Joku tulee tänne työn perässä, toinen rakkauden, kolmas hakee rauhaa ja muita paremman elämän edellytyksiä.

Kielten ja kulttuurien kirjavuus on vaativa haaste Espoon kaupungille, päivähoidolle, opetustoimelle ja muulle palvelutuotannolle. Miten saada tänne muuttaneet mahdollisimman pian rakentavaksi osaksi yhteiskuntaamme? Erityisen tärkeää kotoutumiselle on tehokas kieliopetus aikuisille muuttajille.

Muutos on haastanut myös seurakunnat. Muunkielisistä arviolta puolet on taustaltaan kristittyjä. Miten he löytävät tiensä seurakuntiin?

Kansainvälisyys ja monikielisyys näkyvät ja kuuluvat monissa perhekerhoissa, nuorten toiminnassa, rippikouluissa eri kielisten omissa ryhmissä ja jumalanpalveluselämässä.

Luterilaisissa seurakunnissamme on jo yli 1 000 jäsentä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Meillä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on kahdeksan työntekijää ja kolme harjoittelijaa, joiden tausta on muu kuin kantasuomalainen.

PS.

Oleellisin muuttajan kotoutumisen edistäjä on hyvä naapuri. Usein vähän arat muuttajat toivovat eniten yhteyttä tavallisiin espoolaisiin, jotka asuvat lähellä. Miten syntyy hyvä naapuruus? Kielikään ei ole ylipääsemätön ongelma, jos mielentila ja tahto on oikea. Hyvä naapuri on muuttajan lähimmäinen.

Antti Kujanpää

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra