Muuttorumba vie opiskelijan uuteen – näin alkaa oma elämä
Aino Tuovinen pitää itseään helsinkiläistyneenä espoolaisena. Kuva: Pekko Vasantola

Aino Tuovinen pitää itseään helsinkiläistyneenä espoolaisena. Kuva: Pekko Vasantola

Muuttorumba vie opiskelijan uuteen – näin alkaa oma elämä

Aiempina syksyinä omilleen muuttaneet kertovat, miten sujuivat itsenäisen asumisen ensi askeleet. Essen vanhempien tiimi kokosi vinkkilistan nuorille ja vanhemmille.

Banaanikärpästen joukkohyökkäys.

Se oli hetki, jolloin Aino Tuoviselle kirkastui, että hän on omillaan. Oli hän banaanikärpäsiä ennenkin nähnyt, mutta nyt niitä oli hirvittävästi.

"Enkä voinutkaan huutaa, että isi, tule tappamaan!"

Kaksi vuotta sitten Aino Tuovinen, nyt 22, oli juuri muuttanut kämppiksensä kanssa Helsingin Kamppiin. Vuotta aiemmin hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi ja aloittanut poliittisen historian opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Koska kotona ei ollut kurjaa, Tuovinen oli jäänyt asumaan vanhempiensa luo Espoon Tuomarilaan.

Vuoden jälkeen opiskelijaelämä kuitenkin houkutti kaupunkiin. Ystävän sukulainen tiesi tyhjillään olevasta kaksiosta, jonne Aino ja hänen kämppiksensä saattoivat muuttaa.

Ensimmäinen yö uudessa kodissa oli outo. Asunto oli vieras, vaikka sängyssä olivat omat, tutut lakanat ja ympärillä omat tavarat.

"Oli hämmentävää pestä hampaat ihan väärässä paikassa."

Sohva lähti Aino Tuovisen mukaan lapsuudenkodista. 

Yksi kirjahylly neljästä pääsi mukaan

Viime maaliskuussa Aino Tuovinen muutti toisen kerran. Asunto oli 42 neliön kaksio, ja sitä kävi katsomassa 40 muutakin ihmistä. Tuovista ja hänen poikaystäväänsä kuitenkin onnisti.

Yhteen muuttamisesta oli puhuttu alustavasti jo aiemmin. Ainon kimppakämpän putkiremontti nopeutti suunnitelmia.

Tällä kertaa muutto organisoitiin ilman vanhempien apua. Pakettiauto varattiin itse, muuttoavuksi tulivat kaverit ja sisarukset. Siitä tuli itsenäinen olo.

Kallion asuntoon mahtui myös pyykkikone. Se tarkoittaa, ettei Tuovisen tarvitse enää käydä pyykkikassin kanssa vanhempiensa luona Espoossa.

 

Oli hämmentävää pestä hampaat ihan väärässä paikassa."

 

Muuten hän käy siellä mielellään ja tapaa kerralla enemmänkin sukua. Samassa pihapiirissä asuvat paitsi Tuovisen vanhemmat ja pikkuveli, myös isovanhemmat ja muita sukulaisia.

Ainon huone on vielä paikoillaan. Tosin se on vaivihkaa muuttumassa äidin ompeluhuoneeksi.

"Aika klassista", Tuovinen naurahtaa.

Huoneessa ovat edelleen myös kolme kirjahyllyä, jotka eivät mahtuneet muuttokuormaan. Yhden hyllyn Tuovinen toi Kallioon, poikaystävällä on omansa. Mukaan Tuovinen otti muumikirjoja, tyttökirjoja ja Harry Pottereita.

Nyt Aino Tuovinen kutsuu itseään helsinkiläistyneeksi espoolaiseksi.

"Kalliolaisten silmissä olen tietysti vain espoolainen. Viihdyn Kalliossa. Se on kaupunkiromanttinen paikka, jossa kaikki on lähellä."

"Kotia ei tarvitse suorittaa"

Poikaystävän kanssa taloudenpito on vähän toisenlaista kuin kämppiksen. Kun Aino asui ystävänsä kanssa, kumpikin huolehti omasta huoneestaan ja yhteiset tilat siivottiin vuorotellen. Poikaystävän kanssa on joustavampaa.

"Se, että kaikesta neuvotellaan, on tavallaan hyvä asia ja tavallaan huono. Koska haluamme, että kotia ei tarvitse suorittaa, siivouspäivätkään eivät ole ehdottomia."

Lapsuudenkodistaan Aino Tuovinen sanoo oppineensa, että kaikki, jotka asuvat yhdessä taloudessa, tekevät yhdessä hommia sen eteen.

"Ja että koti on rauhallinen paikka, jossa saa olla oma itsensä."

Lapsuudenkodissa on jo vähän kuin kylässä.

Siivousvuorot takaavat, että yhteisöasuminen sujuu. 

Opiskelijaelämää Körttikodilla

Kun Juhani Seppä-Lassila, 20, vuosi sitten muutti Lapualta Helsinkiin, hän toi mukanaan vaatteet ja itsensä. Kauppatieteiden opiskelija sai asuinpaikan Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevasta Heränneiden ylioppilaskodista. Siellä odotti kalustettu huone.

Eikä siinä vielä kaikki. Kalusteiden lisäksi huoneessa odotti myös kämppäkaveri. Se ei Seppä-Lassilaa haitannut.

"Körttikoti on hyvällä paikalla, vuokra on halpa ja seura hyvää", hän sanoo.

Samaa huoneistoa Seppä-Lassilan kanssa asuttaa talviaikaan viisi muuta opiskelijaa. Kaikkiaan Herättäjä-Yhdistyksen ylläpitämässä ylioppilaskodissa on parikymmentä asukasta. Suuri osa heistä kokoontuu arkisin yhteiselle iltapalalle.

Opinnot toivat lapsuuden Tapiolaan

Muutto pääkaupunkiseudulle tarkoitti Seppä-Lassilalle tavallaan myös paluuta kotiin. Tai toiseen kotiin, kuten hän asian ilmaisee.

Opiskelijan lapsuuden kulmat nimittäin sijaitsevat Tapiolassa. Sieltä hän joutui irrottautumaan ala-asteen kolmannen luokan jälkeen, kun perhe muutti Pohjanmaalle.

 

Täällä Helsingissä teen kotityöt itselleni."

 

Nyt Seppä-Lassila käy Aalto-yliopiston luennoilla Otaniemessä. Siinä sivussa hän on kiertänyt vanhoja kotimaisemiaan ja tavannut entisiä päiväkoti- ja koulukavereitaan. Lapsuuden kotitalollakin hän kävi ja huomasi, että se tuntui kutistuneen. Tapiolan kirkolla Juhani muisti, kuinka kävi siellä äitinsä kanssa äiti-lapsipiirissä.

"Voisin vain kävellä Tapiolassa. Se on kuin uimahallin kaakelia. Tapiola tulee aina mieleeni, kun näen samanlaista arkkitehtuuria muuallakin."

Juhani Seppä-Lassila muutti Lapualta Espooseen opiskelemaan ja Helsinkiin asumaan. 

Kotityöt tuntuvat erilaisilta

Siellä toisessa kodissa, Lapualla, Seppä-Lassila tuntee nykyään olevansa vähän kuin vieraisilla. Oman huoneen sisustus on jo muuttunut ja oma vakiopaikka ruokapöydässä vallattu. Viikonloppuvisiiteillään hän ei enää osallistu säännöllisiin kotitöihin.

Omassa kodissa imuroiminen ja tiskaaminen tuntuvat erilaiselta, mieluisammalta.

"Täällä Helsingissä teen kotityöt itselleni. Lapsuudenkodissa hyöty jakaantui koko perheelle. Aiemmin tuntui vähän siltä kuin olisi tehnyt vanhempien hommia", Seppä-Lassila naurahtaa.

Körttikodilla askareisiin on ollut helppo tarttua, koska yhteisöllä on vakiintuneet tavat jakaa tehtävät. Muutama asia on kuitenkin yllättänyt: Pyykkiä pitää pestä usein. Ruokaa täytyy miettiä joka päivä. Jälkimmäisen asian Seppä-Lassila on ratkaissut syömällä opiskelijaravintolassa ja kokkaamalla kerralla viikon tarpeiksi.

Rahoitusalalla kesätöitä tekevä opiskelija pystyy maksamaan omat kulunsa itse.

"Paitsi puhelinlaskun maksavat porukat. Eivät ole lähettäneet niitä minulle, vaikka olen pyytänyt."

Koti on kotitalouden korkeakoulu

Kotoa muutto on nuorelle iso elämänmuutos. Pitää osata hoitaa itsenäisesti muun muassa laskujen maksaminen, kaupassakäynti, ruuanlaitta, pyykinpesu ja siivoaminen.

Oma lapsuuskoti on kotitalouden korkeakoulu. Opinnot tällä alalla on syytä aloittaa ajoissa.

Jo pieni lapsi oppii asioita sivusta seuraamalla. Aikuiset tekevät ruokaostoksia ja laittavat ruokaa. Aikuiset pesevät pyykkiä, siivoavat ja pitävät järjestystä yllä. Lapset kannattaa ottaa mukaan näihin arkisiin touhuihin ja antaa heille erilaisia vastuita. Siivoamaan oppii siivoamalla, ruokaa laittamalla oppii ruuanlaittoa. Hyviä vinkkejä itsenäiseen elämään  Martat ovat koonneet sivuilleen oivallisen tietopaketin nimeltä Aikuispakkaus.

Ohjeita vanhemmalle

Raha-asiat ja taloudenpito

Opeta talouden perusasiat: tulojen ja menojen tulee olla tasapainossa.

Opeta rahan järkevää käyttöä ja oman talouden hoitamista. Jo 10-vuotias saa Visa Electron -kortin, jolla voi alkaa harjoitella maksukortin vastuullista käyttöä. Kortille on hyvä asettaa käyttö- ja nostorajoitukset.

Kahdesta pankkitilistä, joista toinen on käyttötili, voi olla hyötyä. Kesätyöstä saadut rahat riittävät pidempään, kun osa siirretään säästötilille.

Opeta laskujen maksaminen verkkopankissa ja eräpäivien tärkeys. Opiskelija-asunnon vuokra on maksettava aina ajoissa.

Auta nuorta asioimaan viranomaisten, kuten Kelan, pankin ja verottajan kanssa. Neuvo, kuinka tehdään muuttoilmoitus. Miten voi kilpailuttaa nettiyhteyden?

Kerro veroasioista. Kuka maksaa veroja? Mistä ja miten niitä maksetaan? Mikä on veroilmoitus? Kuinka se täytetään?

Ohjaa nuorta kantamaan kokonaisvastuu omista asioistaan. Sormi ei mene suuhun edes sulaketta vaihtaessa!

Keittiö ja siivous

Opeta sämpylöiden leipominen, perunoiden ja puuron keittäminen ja muutkin perusasiat.

Osta tai tee itse reseptikirja tai ohjaa nettireseptien maailmaan.

Ohjaa pitämään keittiö sekä muut tilat siistinä ja tiskaamaan astiat ennen kuin home valtaa ne.

Siivotkaa yhdessä. Neuvo siivousvälineiden ja -aineiden käytössä.

Opeta pesemään omia vaatteita, niin pyykkihuolto ja pesukoneen käyttö tulevat tutuksi.

Näytä mallia roskien lajittelussa ja kierrätyksessä.

Ohjeita nuorelle

Pidä kirjaa menoista, jotta tiedät, mistä voi nipistää, jos tulee tiukkaa.

Merkitse laskujen eräpäivät kalenteriin, jotta ne tulevat maksettua ajallaan. Huolehdi, että laskun erääntyessä on rahaa maksaa se.

Pidä tärkeät paperit ja laskut tallessa ja järjestyksessä.

Muista ulkoilla ja nukkua riittävästi.

Siivoa ajoissa – piintynyttä likaa on vaikea puhdistaa.

Jos muutat vieraalle paikkakunnalle, koeta löytää kavereita mahdollisimman nopeasti. Kannattaa tutustua ihmisiin, se luo sosiaalista turvaverkkoa.

Pidä kotiin yhteyttä ja pyydä neuvoja ja apua, kun on tarve.

Kirjoittajatiimi: Paula Huhtala, Ulla Lötjönen ja Merja Räty

 

Jaa tämä artikkeli: