Myötätunto rikastuttaa. Muun muassa psykologeista, teologeista ja ekonomeista koostuvassa monitieteisessä tutkimusprojektissa selvitetään, miten myötätunto vaikuttaa tuottavuuteen. Kuva: Hans Eiskonen
Myötätunto siivittää yrityksen menestystä
Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tutkitaan, voidaanko myötätunnolla kasvattaa paitsi ihmisten hyvinvointia myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Myötätunnon mullistava voima -tutkimushanke on ensimmäisenä teologisena tutkimushankkeena saanut tukea Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä.
Tutkimuksen pääkysymyksenä on, tuottaako myötätuntoinen johtaminen ja toimintakulttuuri myös menestystä yritykselle.
Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessin johtamassa 13-henkisessä tutkimustiimissä on mukana teologien lisäksi psykologeja, ekonomeja, kauppatieteilijöitä, valtiotieteilijöitä, filosofeja ja kasvatustieteilijöitä. Yhteistyöverkostossa on mukana toistakymmentä yrityskumppania.
– Hanke on lähtenyt liikkeelle arvomurroksesta. Kaikenlaisissa organisaatioissa ja työelämässä haetaan sosiaalisia ja eettisiä arvoja, kertoo tutkija Anna Seppänen.
– Toinen lähtökohta on taloudellinen: mistä saadaan talouselämään luovia voimia, kun vanhat johtajuusmallit eivät enää toimi?
Suomessa on perinteisesti ajateltu yritysten yhteiskuntavastuun tarkoittavan suunnilleen sitä, että noudatetaan lakeja."
– Tutkija Anna Seppänen
Tutkimuksen perusväittämä on, että ihmisiä kannattaa kannustaa myönteisin keinoin eikä piiskata tuloksiin. Työtovereiden ja alaisten myötätuntoisesta kohtaamisesta versoo hyvinvointia, luovuutta, intoa ja tuotteliaisuutta. Jos saa olla työpaikallakin olla inhimillinen ihminen, persoonalliset kyvyt puhkeavat kukoistamaan.
Myötätuntoa ja sen ilmenemisen ja toteuttamisen tapoja tutkitaan kolmelta kannalta, joista ensimmäinen on yritysten sisällä tehtävä kehitystyö. Hankkeeseen osallistuvien yritysten johtajille ja asiakaspalvelijoille järjestetään tunnetaito- ja luonteenvahvuus- sekä itsemyötätuntokursseja.
– Kursseilla käsitellään myönteisyyttä, sosiaalisia suhteita, tunteita ja niiden taustalla vaikuttavia voimia, negatiivisten tunteiden kohtaamista ja yhteisöjen tunneilmaston systemaattista johtamista, kertoo tutkija Miia Paakkanen.
Toinen tutkimuskohde on yritysten yhteiskuntavastuu.
– Suomessa on perinteisesti ajateltu yritysten yhteiskuntavastuun tarkoittavan suunnilleen sitä, että noudatetaan lakeja, Anna Seppänen sanoo.
– Nyt mennään siitä paljon pidemmälle ja haetaan ajattelua, jossa yritykset ymmärtävät olevansa yhteiskunnallisia toimijoita. Tämä ei ole ristiriidassa yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa, vaan tukee sitä luomalla toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä.
Seppäsen oma väitöstutkimus koskee yritysvapaaehtoisuutta. Tutkimuskohteena on Nordea-pankki, jonka työntekijät voivat työajallaan antaa talousneuvontaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ryhmille Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoimassa pankkikonsernien yhteisessä Taloustaitohankkeessa.
Kansainvälinen tutkimus antaa viitteitä siitä, että tällaisella toiminnalla monensuuntaisia vaikutuksia: työntekijöiden työmotivaatio ja sitoutuminen työnantajaansa kasvavat, he ymmärtävät enemmän asiakkaidensa todellisuudesta, nuorten taloustaidot kehittyvät ja yhteiskunnan riskit vähenevät. Syntyy tilanne, jossa kaikki voittavat.
Kolmantena tutkimuskohteena on ideoiden jakaminen yhteisöjen välillä: kun jossain on keksitty jokin hyvä ja toimiva toimintatapa, miten se saadaan leviämään kaikkien hyödyksi?
Miia Paakkanen huomauttaa, että myötätuntoinen johtaminen ja myönteinen yrityskulttuuri sekä yhteiskunnallisen vastuun kantaminen ovat nykyään jo rekrytointivaltteja. Yhä useammat työntekijät hakevat työstä merkityksellisyyttä ja odottavat yrityksen kantavan aktiivisesti yhteiskunnallista vastuuta.
Tekesin rahoittama tutkimus kestää kesään 2017 saakka. Sen lopputuloksena pyritään tuottamaan konkreettisia myötätuntoisen johtamisen työkaluja elinkeinoelämän käyttöön.
Jaa tämä artikkeli: