Myrskybongarille ei kelpaa pikkupuhuri
Yöukkosia Karijoella viime kesänä.

Yöukkosia Karijoella viime kesänä.

Myrskybongarille ei kelpaa pikkupuhuri

Mitä sinä teet, kun tuuli voimistuu ja taivas täyttyy tummista pilvistä? Joni Rinta-Möykky pakkaa kameralaukkunsa ja lähtee ulos, sillä on taas aika bongata myrsky.

”Yleensä ajamme meren rannalle. Myrskytuuli on siellä monesti myrskyn aikaan niin kova, että tuuleen voi huoletta nojata aikamiehen painolla”, Joni Rinta-Möykky, 26, kertoo.

Myrskyjen bongaaminen tarkoittaa myrskyjen seuraamista, kuvaamista ja tutkimista. Suomessa bongaajat seuraavat myrskyjen kehittymistä ja esimerkiksi mahdollisia trombeja omalla säätutkallaan. Joni Rinta-Möykky kertoo ajaneensa viime kesänä yli tuhat kilometriä itärajalla riehuneiden myrskyjen perässä.

”Myrskyn kokeminen nostaa adrenaliinitasoa, se on mahtava elämys. Pyrkimyksenä on kuitenkin aina ymmärtää myrskyä ja tuottaa siitä jotakin uutta tietoa, paikalle ei siis lähdetä pelleilemään”, Rinta-Möykky selventää.

Kevät on myrskybongarille tylsää aikaa. Silloin odotellaan kesän ukonilmoja ja kesämyrskyjä.

”Vuoden loppu on myrskybongarin vuoden kohokohta. Kun matalapainevirtaukset pääsevät maahan, alkaa tapahtua”, Rinta-Möykky toteaa.

Kohoavaa kuuropilveä Kurikassa.

Myrsky tulee joka vuosi

Rinta-Möykyn mukaan ukkosen ja myrskyn pelko on ihmisen kehossa syystä. Niskavillat nousevat ukkosen jylinän yllättäessä pystyyn, sillä kysymys on vaarasta, jolta kannattaa suojautua.

Riskejä ei kannata ottaa. Joni Rinta-Möykky innostui myrskybongauksesta jo teini-ikäisenä, kun kotitalon ylle Kauhajoella sattui voimakas ukkonen. Pohjanmaan lakeuksissa voimakas myrsky tuli ja meni yli näyttävästi. Rinta-Möykky kehottaakin aloittamaan myrskybongauksen omien kotiseinien turvasta. Turvallisuudesta on helpompi pitää huolta tuplaikkunoiden takana. Kokeneemmat bongarit liikkuvat myrskyssä aina autolla ja huomioivat myrskyn aiheuttamat uhat: pimeyden, kovan tuulen, kaatuvat puut ja ukkosen tapauksessa myös alueen korkeimpaan kohtaan lyövät salamat.

”Ääri-ilmiöiden kanssa ei kannata pelleillä. Ukkosessa ja myrskyssä on mahtavaa voimaa. Ihminen ei voi myrskyille mitään, ne tulevat joka vuosi.”

Siksi Rinta-Möykkyä ihmetyttääkin myrskyjen herättämä ällistys ja onnettomuusalttius. 

”Suomessa myrskyää joka vuosi kesällä ja loppusyksystä. Kovista myrskyistä uutisoidaan lähes aina hyvissä ajoin etukäteen varsinkin, jos ne saavat tuulensa Yhdysvaltojen hurrikaanivyöhykkeltä. Kaikesta varoittelusta huolimatta ihmiset eivät tunnu varautuvan sähkökatkoihin tai myrskyn aiheuttamiin onnettomuuksiin. Ne tulevat vuodesta toiseen yllätyksinä ja hätäkeskuksen linjat tukkeutuvat samalla säännöllisyydellä sähkökatkoa pelästyneiden ihmisten soitoista.”

Joni Rinta-Möykky.

Trombin alku Orimattilan rajalla.

Myrskyissä on voimaa

Vuoden 1982 Mauri-myrsky otti tuuleensa voimaa Yhdysvaltojen hirmumyrsky Debbieltä. Kemin ja Tornion venesatamat tuhoutuivat myrskyssä. Kuolonuhreja oli kaksi. Pariskunta menehtyi, kun myrsky nosti torniolaisen lomamökin sijoiltaan ja paiskasi sen kilometrin päähän vasten rantakallioita. Samanlaista myrskyä ei ole Suomessa sen koommin nähty.

Pienempiä myrskyjä sen sijaan tulee, viimeistään joulukuun lopussa.

”Syksyn myrskyt ovat lykkääntyneet vuodesta toiseen, mutta tänä vuonna luulisin, että saamme ainakin yhden kunnon myrskyn joulukuun aikana”, Rinta-Möykky pohtii.

Kunnon myrskyksi ei kelpaa mikään pikkupuhuri. Bongaajan sietokyky kasvaa bongattujen myrskyjen myötä. Joni Rinta-Möykky myöntää, että luvassa saa olla aikamoista rytinää tai jotakin erikoista, että hänet saa nykyään myrskyn perään.

”Viime kesänä bongasimme trombeja, vesipatsaita ja 26 metriä sekunnissa puhaltavan myrskytuulen”, hän kertoo.

Bongaajat mittaavat kovimmat tuulet omalla laitteistoillaan, myrskyjen korkeimmat lukemat mitataankin usein sääasemien välissä, harrastelijoiden toimesta. Kolmisenkymmentä metriä sekunnissa puhaltava tuuli on elämys, mutta sen avulla kerätään myös dataa, jonka avulla valmistaudutaan tuleviin myrskyihin ja niistä selviytymiseen.

Bongaussanastoa aloittelijoille

Myrsky: Myrskyllä tarkoitetaan voimakasta tuulta, joka puhaltaa 21-32 metriä sekunnissa. Tuulen aiheuttaa yleensä voimakas matalapaine.

Hirmumyrsky: Kun kyseessä on hirmumyrsky, tuulennopeus on yli 32 metriä sekunnissa

Ukkonen: Ukkonen eli rajuilma syntyy, kun pilviin kertynyt sähkövaraus purkautuu. Tällöin voit havaita salamoita ja kuulla purkauksesta aiheutuvaa jyrinää. Ukkoseen liittyvät usein myös voimakas sade ja tuuli.

Trombi: Trombi on voimakas pieni pyörretuuli, joka muistuttaa muodoltaan suppiloa. Trombi on varsin pienikokoinen ja näkyy vain muutamia minuutteja, toisin kuin suurempi sukulaisensa hurrikaani. Mikäli pyörre ei ota maakosketusta, puhutaan pelkästään suppilosta.

Hurrikaanikausi: Atlantin hurrikaaneja eli pyörremyrskyjä vaeltaa Yhdysvaltojen läpi yleensä elokuusta marraskuuhun. Eniten hurrikaaneja on elo-syyskuussa. Intian valtameren pohjoisosissa trooppiset syklonit esiintyvät huhti–joulukuun välillä, kun taas sen eteläosissa kausi on marras-huhtikuussa. Hurrikaanilla, taifuunilla ja trooppisella syklonilla tarkoitetaan samaa asiaa, nimitykset ovat peräisin eri puolilta maapalloa.

Syysmyrsky ja kesäukkonen: Suomessa on keskimäärin 20 myrskypäivää vuodessa. Matalapaine aiheuttaa syysmyrskyjä usein elokuusta joulukuun loppuun saakka. Loppukesä on taas usein ukonilmoille otollisinta aikaa.

Lähteet: Myrskybongarit.fi, Ilmatieteenlaitos, Foreca, Wikipedia

Jaa tämä artikkeli: