Kuva: Asko Leinonen
Myrskytuhoja seurakuntien metsissä
Espoon seurakuntayhtymä omistaa noin 400 hehtaaria metsiä. Hautaustoimen päällikkö Leena Tonterin mukaan Tapaninpäivän myrsky aiheutti paikoin suurta vahinkoa.
”Kaikille alueille emme vielä ole päässeet, mutta enemmän tai vähemmän tuhoja on tullut jokaisella metsäkuviolla. Perniössä hiljakkoin harvennushakatulta metsäpalstalta kaatui nuorehkoa metsää, Hvittorpin leirikeskuksen alueelta noin 60 suurta puuta ja Kellonummen hautausmaalla myös suuria puita. Rakennukset tai hautamuistomerkit eivät kuitenkaan vaurioituneet.”
Pääasiassa kaatuneet puut ovat olleet isoja kuusia; sateen pehmentämä maa ei tue puiden juuristoa. ”Juurineen kaatuneet puut on toisaalta helpompi hyödyntää sahatavarana, repeytyneet rungot kelpaavat vain kuitupuuksi”, Tonteri sanoo.
Puistopuutarhuri Asko Leinosen mukaan pehmeä maa haittaa myös raivaustöitä.
”Suuret metsätyökoneet painuvat syvälle maahan ja saattavat vaurioittaa myrskyltä säästyneiden puiden juuristoa.”
Leinonen sanoo, ettei tällaisia myrskytuhoja ole nähty vuosiin. ”Metsissä on nyt paljon työtä ja sotkua. Ignaksen neljän hehtaarin suojelualueelta on nyt puut raivattu poluilta, jotta alueella liikkuminen on turvallista. Suojelualueelle kaatuneet rungot jätetään paikoilleen maatumaan, kuten luonnontilaiseen metsään sopii”, Leinonen sanoo.
”Ignaksessa turvakodin alueella saadaan talteen noin 200 kiintokuutiota puuta ja siellä tarvitaan uusia metsän istutuksia.”
Puutavara pyritään hyödyntämään myymällä se saha- tai kuitupuuksi. Leena Tonteri sanoo, että vahinkojen rahallista arvoa on mahdotonta määrittää, ennen kuin Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat pääsevät esittämään arvionsa.
”Menetykset ovat tuhansia euroja, vaikea vielä sanoa ovatko kymmeniä tuhansia. Osan vahingoista korvaa aikanaan metsävakuutus”.
Leirikeskuksissa myrskytappioita tuli pilalle menneistä elintarvikkeista. Leiri- ja kurssikeskustoiminnan päällikkö Jari Poukka huokaisee helpotuksesta, että myrskyn aikaan ei tiloissa ollut toimintaa. ”Puita ei kaatunut rakennusten päälle, mutta myrskyn aiheuttamat sähkökatkot toivat harmeja”, Poukka sanoo.
Hvittorp oli sähkötön vain Tapaninpäivänä, mutta Velskolan leirikeskuksessa sähköt olivat poikki neljä päivää ja Hilassa vähän pidempään.
”Velskolan ja Hilan leirikeskusten pakastimet sulivat. Metsästysseura haki osan pakasteista, joista he tekivät koiranruokaa. Hyvä että kaikkea ei tarvinnut heittää roskikseen”, Poukka sanoo.
Sähkökatkot muuttivat myös rippileirien järjestelyjä. ”Uudenvuoden päivänä Hilassa piti alkaa Espoonlahden seurakunnan rippileiri, joka siirrettiin Hvittorpiin. Siellä oli onneksi tilaa kahden leirin yli 60 nuorelle, sillä samaan aikaan siellä aloitti oman leirinsä Tuomiokirkkoseurakunta.”
Jaa tämä artikkeli: