null Myyty!

Kauneutta kauheuden jälkeen. Can Tho’n kuntoutuskeskuksen nuoret naiset tekevät kreppikukkia myyntiin ja lahjaksi. Kuva: Paula Laajalahti

Kauneutta kauheuden jälkeen. Can Tho’n kuntoutuskeskuksen nuoret naiset tekevät kreppikukkia myyntiin ja lahjaksi. Kuva: Paula Laajalahti

Myyty!

Linh huijattiin kotiorjaksi, True Ly prostituoiduksi.

Linh, 21, ja True Ly, 14, askartelevat kreppikukkia Etelä-Vietnamissa sijaitsevassa Can Tho’n naisten kuntoutuskeskuksessa. Kukkien myynti on yksi tapa rahoittaa keskuksen toimintaa.

Kun Linh oli 19-vuotias, hän tapasi ihmisiä, jotka kertoivat mahdollisuudesta saada työtä ja rahaa Singaporessa, mahdollisuudesta päästä hyviin naimisiin varakkaan singaporelaisen kanssa. Köyhissä oloissa kasvanut tyttö näki tarjouksessa tien parempaan elämään, jopa keinon auttaa vanhempiaan taloudellisesti.

Jos hän ei haluaisi jatkaa elämää ulkomailla, hän voisi vapaasti palata Vietnamiin, luvattiin. Elettiin marraskuuta 2007, kun Linh lähti lupaajien matkaan. Tässä hänen tarinansa.

– Lentokentältä minut vietiin Malesiaan, Singaporen naapurivaltioon. Kerrottiin, että mies olisikin 47-vuotias Malesian kiinalainen, ja minulta pyydettiin allekirjoitus avioliittotodistukseen. Sanottiin, että voisin kyllä lähteä takaisin kotimaahani, mutta se maksaisi miljoona Vietnamin dongia.

– Summa on noin 40 euroa, mutta vietnamilaiselle se on suuri raha. Suomessa marjoja poimineet etelävietnamilaiset maanviljelijät saivat lehtitietojen mukaan työstä matka- ja ylläpitokulujen jälkeen 1 500 euroa, mikä on enemmän kuin heidän vuositulonsa kotimaassa.

Linhillä ei ollutkaan vaihtoehtoa. Perheeseen kuuluivat myös miehen äiti ja sisar.
– Minua ei ollutkaan hankittu vaimoksi vaan ilmaiseksi työntekijäksi. Miehen sisar leikkasi pitkän tukkani lyhyeksi. Mies pakotti minut taloustöihin ja raskaaseen metsätyöhön ja löi. Monet löivät. Söin eri ruokaa kuin muu perhe. Olin väsynyt. Olin kuin vankilassa. En voinut mennä minnekään.

Linh pakeni vajaan vuoden kuluttua.
– Perheen katsoessa illalla televisiota pudotin pakkaamani kassin ikkunasta takapihalle ja hiivin ulos takaovesta. Juoksin. Pelkäsin, että mieheni saa minut kiinni. Menin Vietnamin lähetystöön. Vietin neljä päivää lähetystön luona ja pyysin, että he järjestäisivät minulle avioeron ja hankkisivat passini takaisin. Lopulta lähetystö vei minut naisten turvakeskukseen neiti Soo Choon luo.

Linh kirjoitti paperin, jossa sanoi, ettei halua olla naimisissa malesialaisen miehensä kanssa. Soo Choo otti yhteyttä poliisiin, joka vaati miestä palauttamaan hänen passinsa. Linh vietti Soo Choon luona kolme kuukautta.
– Öisin näin painajaisia, joissa mieheni sai minut kiinni. Soo Choo otti yhteyttä Vietnamin AFESIPiin. Järjestö maksoi lentolippuni Vietnamiin.

Minua ei ollutkaan hankittu vaimoksi vaan ilmaiseksi työntekijäksi.

Palatessaan Linh ei luottanut kehenkään.
– AFESIPin sosiaalityöntekijä Anh Dao haki minut lentokentältä, mutta epäilin häntäkin. En kertonut kokemastani. Asuin jonkin aikaa kotonani, mutta olin kylässä kaikkien tietämä epäonnistunut nainen. Koska minulla ei ole ollut rahaa maksaa avioerosta, minulla ei ole eroa. Onneksi pääsin kuntoutuskeskukseen.

Linh voi nyt hyvin ja tuntee olevansa turvassa.
– Opiskelen kampaajaksi, ja haluaisin joskus perustaa oman kampaamon. Hiuksenikin ovat kasvaneet.

Maalaiskylässä Pohjois-Vietnamissa asunut True Ly on hyvin sievä. Tytön ollessa 13-vuotias hänen tätinsä kertoi, että hän voisi päästä isonsiskonsa kanssa pohjoiseen kalatehtaalle töihin ja ansaita rahaa. Seuraavaksi tytöille puhuttiin hyväpalkkaisesta työstä kahvilassa Hanoissa, mikä oli vielä houkuttelevampaa.

Kertoessaan tarinaansa True Ly kääntää jatkuvasti kasvonsa turvallisen tuntuista aikuista kohti. Asetuttaessa ryhmäkuvaan hän tulee toimittajan kylkeen kiinni, kuin äidin ikävässä. Tarina on lohduton.
– Lähdimme kotikylästä siskon kanssa tädin mukaan. Sisko on minua kaksi vuotta vanhempi. Täti sanoi, että saisimme hyvät työpaikat ja omaa rahaa.

Kiinan rajalla True y tajusi, etteivät asiat ole oikein. Täti hävisi. Vieraat ihmiset veivät tytöt Kiinaan.
– Olimme siskon kanssa kahdestaan yhdessä talossa Kiinassa. Meidän piti tehdä niin kuin miehet halusivat. Sitten meidät vietiin toiseen taloon, ja vielä kolmanteen. Ne, jotka veivät meidät, pakenivat poliisia.

Tytöt olivat Kiinassa yhteensä kuusi kuukautta.
– Sitten Kiinan poliisi otti salakuljettajamme kiinni. Meidät tuotiin takaisin Vietnamiin. Tulimme siskon kanssa tänne turvakotiin. Mutta vanhempani eivät voineet hyvin, ja siskon täytyi lähteä hoitamaan heitä. 

Tuottoisa bisnes


Ihmiskauppa on rikos ihmisyyttä vastaan. Se on hyötymis- tai hyväksikäyttötarkoituksessa harjoitettua ihmisten värväämistä, kuljettamista ja vastaanottamista käyttäen voimaa tai sen uhkaa, pakottamista, kaappaamista, vilppiä tai haavoittuvuutta tai palkkion antamista uhria hallitsevalle henkilölle. Ihmiskauppaa on sanottu järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimmaksi muodoksi ase- ja huumekaupan jälkeen. YK:n työjärjestön ILOn mukaan ihmiskauppa koski vuonna 2008 yli 12:ta miljoonaa ihmistä.

Suomen rikoslakiin ihmiskauppa lisättiin vuonna 2004, ja siitä voidaan tuomita vankeuteen, jonka pituus voi olla neljästä kuukaudesta kymmeneen vuoteen.

Ihmiskauppa – lasten, naisten ja miesten myyminen ja kuljettaminen pakkotyötä, elinkauppaa tai kaupallista seksuaalista hyväksikäyttöä varten – lisääntyy maailmassa. – Kun huumeannoksen voi myydä vain kerran, ihmisen voi myydä monta kertaa. Aina siihen saakka, kun hän sairastuu tai kuolee. Näin toteaa eräs ihmiskaupan vastaiseen työhön osallistuva nainen.

Maaseutukylään tulee hymyilevä mies, joka lupaa tytölle hyväpalkkaista työtä. Kenties hän myös ”rakastuu” ja vihjailee avioliitosta. Tyttö lähtee vapaaehtoisesti hyväntekijäksi uskomansa ihmiskauppiaan matkaan ja päätyy vieraaseen maahan, usein seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Pakeneminen on vaikeaa ellei mahdotonta, sillä kouluttamaton nainen ei tiedä, keneltä pyytää apua. Kenties hän ei osaa maan kieltäkään. Nainen on usein rahaton ja hänen passinsa on ihmiskauppiaan hallussa. Tällainen on monen köyhän vietnamilaisen tytön tarina.

Lisätietoja: http://www.humantrafficking.org/links/83
http://www.unodc.org/unodc/en/human-trafficking/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmiskauppa
http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A95AE1046BA5196FC22571ED004A679A
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2196.html

Lue lisää aiheesta


Jaa tämä artikkeli: