Naapuruuspiirin vetäjä: "Tarkoitus on, etteivät ikäihmiset muumioituisi kotiinsa"
Kahden tunnin ajan kaikilla on juttu- ja jumppaseuraa. Kuvassa ovat vasemmalta Raija Vikman, Helena Lehto-Tani, Kalevi Möttönen, Sirkka Salo ja Hannu Helle. Kuva: Jani Laukkanen

Kahden tunnin ajan kaikilla on juttu- ja jumppaseuraa. Kuvassa ovat vasemmalta Raija Vikman, Helena Lehto-Tani, Kalevi Möttönen, Sirkka Salo ja Hannu Helle. Kuva: Jani Laukkanen

Naapuruuspiirin vetäjä: "Tarkoitus on, etteivät ikäihmiset muumioituisi kotiinsa"

Herttoniemen kirkon seurakuntasalissa kokoontuu maanantaisin naapureita. Vain sairauksista ja politiikasta puhuminen on kielletty.

Pullat ja rieskat on katettu, kahvit ovat tippumassa. Herttoniemen kirkon seurakuntasalista kuuluu jutustelu ovelle asti.

Alkamassa on Naapuruuspiiri, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston koordinoima ja vapaaehtoisvoimin toimiva parituntinen, joka on Herttoniemessä löytänyt kodin kirkolta.

– Joka maanantai tullaan tänne. Siitä on tullut tapa, sanoo Helena Lehto-Tani. Hän liikkuu rollaattorin avulla, mutta pääsee mukaan, koska asuu kivenheiton päässä.

Siinä kiteytyykin piirin ajatus.

– Tarkoitus on, etteivät ikäihmiset muumioituisi kotiinsa. Piirin pitää olla tarpeeksi lähellä, kertoo piiriä vapaaehtoisena vetävä Kalevi Möttönen.

Viimeiset kuusi vuotta hän on kehittänyt Naapuruuspiirien toimintaa yhdessä sosiaali- ja terveysviraston yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugun kanssa. Se on ollut 75-vuotiaalle Möttöselle eläkepäivien pelastus.

– Olisin paljon sairaampi ilman Naapuruuspiiriä. Yksin kotona kahvikupin ääressä eivät ikävät asiat samalla tavalla unohdu, hän sanoo.

Viime syksynä Naapuruuspiiri voitti Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun. Perusteluissa kiitettiin sitä, että toiminta torjuu yksinäisyyttä ja yhdistää paikallistoimijoita. Kuppeihin kaadetaankin nyt K-Supermarket Hertan sponsoroimaa kahvia.

Sitten jumpataan! Kalevi Möttönen opastaa rutiinilla liikkeet, jotka herättelevät eloon kankeimmatkin jäsenet.

– Tämä on piirin parasta antia, kun en muuten käy jumpassa, sanoo Raija Vikman.

Jokaisella Naapuruuspiirillä on vastuutyöntekijä, mutta toimintaa pyörittävät kävijät: he päättävät itse, mitä tekevät. Täällä Herttoniemen kirkolla jutellaan paljon, ja kanttori käy välillä laulattamassa. Lopuksi Raija Vikman lukee V. A. Koskenniemen runon Syksyn ylistys.

– Tämä runo muistuttaa, että syksyn tulo ei ole vain kamalaa, hän sanoo.

Vaikka palkollisia ei piirin pyörimiseksi tarvita, Kalevi Möttösen mukaan jonkinlainen vetäjä on tärkeä. Muutama sääntö nimittäin on: täällä ei valiteta sairauksia eikä puhuta politiikkaa.

– Vetäjän täytyy pitää huolta siitä, että kaikki viihtyvät eikä kukaan jää ulkopuolelle. Aiheita pitää osata sopivasti vaihdella, Möttönen sanoo.

 

"Olisin paljon sairaampi ilman Naapuruuspiiriä." Naapuruuspiirin vetäjä Kalevi Möttönen

 

Helsingissä toimii tällä hetkellä Naapuruuspiirejä Herttoniemen lisäksi Laajasalossa, Töölössä, Kontulassa ja Vuosaaressa. Niitä on joka kaupunginosassa useampi, joten piirejä kokoontuu Helsingissä yhteensä 12. Niissä käy pääasiassa ikäihmisiä, mutta esimerkiksi Laajasalon kirjastossa kokoontuvassa piirissä on väkeä vauvasta vaariin.

– Tarvitaan vapaaehtoinen vetäjä, ilmainen tila ja sponsori tarjoiluille, Kalevi Möttönen listaa.

Kokoontumispaikkoja on terveysasemasta taloyhtiön kerhohuoneeseen. Herttoniemen kirkon Naapuruuspiiri on toistaiseksi ainoa, joka kokoontuu seurakunnan tiloissa.

– Tämä sopii meidän toimintaideaamme hyvin ja tuo naapurustoa viikoittain kirkolle, kirkkoherra Markku Rautiainen kiittää.

 

Naapuruuspiiri Herttoniemen kirkon seurakuntasalissa, Hiihtomäentie 23, maanantaisin kello 13–15. Muista piireistä ja uuden piirin perustamisesta saa tietoa sosiaali- ja terveysviraston yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugulta, p. 09 310 732 06.

Jaa tämä artikkeli: