Tekemistä työttömille? Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työttömiä työnhakijoita elokuussa 290 200, ilmenee Työnvälitystilastosta. Osallistava sosiaaliturva merkitsisi työttömien ohjaamista erilaisiin avustaviin töihin tunniksi tai pariksi päivässä.
Näennäistyötä vai osallisuutta?
Lähitulevaisuudessa työtön voi joutua työskentelemään tunnin tai pari päivässä, jotta hänen sosiaaliturvaansa ei leikata.
Teksti Katri Simonen
Kuva Esko Jämsä
Työvelvoitteesta puhuttiin ensin vastikkeellisuutena, mutta nyt käytössä on nimitys osallistava sosiaaliturva. Se, mitä tämä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon esiin nostama ja Rauman terveys- ja sosiaalijohtaja Antti Parpon hahmottelema malli merkitsee, tarkentuu marraskuun loppuun mennessä.
Tähän mennessä on esitetty sähköisen tehtäväpankin perustamista. Siihen kerättäisiin töitä, joita tarjoavat ensisijaisesti kunnat, mutta myös valtio, järjestöt, seurakunnat, yritykset ja kotitaloudet. Parpon mukaa työtön voi itsekin vaikuttaa työtehtäviin.
Olennaista on se, että tehtävät ovat luonteeltaan avustavia ja sellaisia, että niitä ei normaalipalkkatyönä tehdä. Muuten vaarana on, että (matala)palkkatyötä korvataan ilmaistyöllä. Silloin työvelvoitteena tehtävä ilmaistyö vain lisäisi työttömien määrää.
Maksupaineissa painiskelevien kuntien on valvottava myös itseään kiusaukselta tässä suhteessa.
Esimerkkeinä työvelvoitteesta on mainittu vanhusten ulkoiluttaminen, ostosten pakkaaminen kassalla, puistojen ja teiden kunnostaminen.
Periaatteessa työvelvoite koskisi kaikkia noin 300 000 työtöntä eli erittäin suurta ja kirjavaa joukkoa: korkealta pudonneista huippusuorittajista vajaatyökykyisiin pitkäaikaistyöttömiin. ”Mahdollisimman monia”, Parpo on todennut.
Moraalisesti tärkeää on, että velvoite koskee myös ansiosidonnaista turvaa saavia: se vähentää leimautumista, sosiaalipolitiikan tohtori Anna-Maria Isola toteaa. Hän on toiminut sosiaalityöntekijänä sekä projektipäällikkönä vaikeasti työllistettävien nuorten Tatsia elämään -projektissa. Hän on myös Kuka kuuntelee köyhää -verkoston perustajia.
– Sosiaaliturvan sisällöstä on käytävä kamppailua, Isola korostaa.
– Parasta olisi, jos työttömät itse organisoisivat työvelvoitejärjestelmän. Silloin työttömät atk-osaajat luovat tietokannan, eri alojen ammattilaiset perehdyttävät tehtäviin ja valvontakin hoidetaan itse, eikä erillistä hallintoa tarvita, Isola hahmottelee.
– Mutta ehtona on, että työ on sellaista, mitä ei muuten tehdä ja että se on tekijöilleen mielekästä. Ylhäältäpäin ei voi määrätä, minkälaisissa jaksoissa töitä tehdään: päivittäin vai päivä viikossa tai viikko kuukaudessa.
Tehtävä voisi olla esimerkiksi vapaaehtoistyön tai harrastustoiminnan organisoiminen omalla asuinalueella: vaatekeräyksen, lukupiirin, ruuanlaittokerhon, taloushallintaneuvonnan. Isola puhuu myös lämpimästi vertaistoiminnasta: esimerkiksi Korson terveyskeskuksessa on saatu hyviä kokemuksia siitä, miten entinen päihdesairas voi auttaa kuntoutumaan pyrkiviä. Vertaistuki on tukimuodoista tehokkainta.
– Jotta työvelvoite olisi aidosti yhteiskuntaan osallistavaa, sen pitää lisätä lähidemokratiaa, Isola painottaa.
– Ehkä 50 vuoden kuluttua työttömyyteen liittyvä kansalaistyö on ihan normaalia – näinhän maailma muuttuu.
Parhaimmillaan osallistava työvelvoite synnyttää Isolan mukaan uusia sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä ja parempaa selviytymistä. Pahimmillaan se tekee ihmisistä irrallista, ilmaista silpputyövoimaa.
Vastikkeellisuutta eli ”aktivointitoimenpiteisiin osallistumista”, esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, on tähän saakka edellytetty noin joka kolmannelta työttömältä, tai muuten vähimmäisturvaa vähennetään vielä 20–40 prosenttia.
Sosiaaliturvan vastikkeellistaminen on alkanut Suomessa vuonna 2001 ja lisääntynyt koko ajan. Samaan suuntaan on menty muissakin EU-maissa.
Suomessa kunnat eivät ole kuitenkaan pystyneet riittävästi järjestämään aktivointia, koska työvoimaviranomaisten määrää on leikattu. Uuteen aktivointiin aiotaan ottaa varoja viisi prosenttia julkisten hankintojen budjeteista.
Toisaalta syrjäytymisestä aiheutuvien terveydenhoitomenojen lasketaan aktivoinnin myötä vähenevän.
Jaa tämä artikkeli: