Kuva: Thinkstock
Näin kevennät pitkää työmatkaa
Metropolialueelle tullaan töihin kaukaakin. Pendelöinti kuormittaa koko lähipiiriä, mutta matkanteon rasituksia voi oppia sietämään.
Lahden juna-asemalla ihmiset seisoskelevat katseet kännyköihinsä kiinnittyneinä. Kello on puoli kuusi aamulla, on vielä hämärää eikä kukaan tunnu olevan erityisesti juttutuulella. Hiljaisuuden rikkoo vain viereiseltä työmaalta kantautuvat äänet. Soraa kaadetaan, lastia puretaan. Uuden matkakeskuksen on määrä valmistua vielä tämän syksyn aikana.
Junassa jatketaan kesken jääneitä unia tai uppoudutaan työasioihin. Joku avaa tietokoneen, toinen eväspaketin. Matkaa Helsinkiin on reilun tunnin verran.
”Espoo, Vantaa ja Helsinki vetävät päivittäin noin 70 000 ihmistä työntekoon jo pelkästään kehyskunnista”, kertoo pendelöintiä väitöskirjassaan tarkastellut tutkija Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta. ”Lisäksi kymmeniä tuhansia saapuu kauempaakin, muun muassa Lahden seutukunnalta käsin pääkaupunkiseudulla käy töissä yli 5000 ihmistä päivittäin. ”
Kuormitus henkistä ja fyysistä
Pääkaupunkiseudun imu työmahdollisuuksineen tuo joka päivä monta tuhatta ihmistä myös Riihimäeltä, Hämeenlinnasta, Kouvolasta ja jopa Turusta sekä Tampereelta.
”Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat pitkätkin etäisyydet”, Nivalainen aprikoi.
Pitkä työmatka vie kuitenkin aikaa, sujuvista yhteyksistä huolimatta. Mahdollisine kulkuneuvon vaihtoineen ja odottamisineen matka esimerkiksi Lahdesta Helsinkiin vie helposti puolitoista tuntia suuntaansa.
Vähenevän vapaa-ajan lisäksi pitkän työmatkan päivittäinen taittaminen tutkitusti rapisuttaa terveyttä sekä lisää väsymyksen tunnetta ja ylipainon kertymisen riskiä.
”Pidemmän päälle pendelöinnin rasitukset kasautuvat. Väsymys ja aikapula johtavat helposti siihen, ettei jaksa tai ehdi liikkua tarpeeksi. Liikkumattomuus taas lisää terveyshaittoja", Nivalainen summaa.
”Aikaiset herätykset ja toisaalta kiire ehtiä kotiin vaikkapa päiväkodin sulkemisaikaan mennessä tuottavat myös lisästressiä.”
Ketkä pitkää työmatkaa sitten jaksavat taivaltaa?
”Tyypillinen pendelöijä on parhaassa työiässä, eli noin 30–40-vuotias. Tilastojen mukaan hän työskentelee asiantuntijatehtävissä ja on usein perheellinen.”
|
|
|
Kehyskuntien ulkopuolelta pääkaupunkiseudulle töihin saapuu yli 60 000 ihmistä päivittäin. Kaaviossa määrät on ilmoitettu seutukunnittain. Lähde: Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin (2012). |
Pendelöinti on usein kompromissi
Perheellisellä pendelöinnin rasitukset heijastuvat koko lähipiiriin. Pitkä työmatka haukkaa voimavaroja vapaa-ajasta, harrastuksista ja yhteisestä tekemisestä. Siitä huolimatta yksi pendelöinnin motiiveista on nimenomaan perheen hyvinvointi.
”Perhe- , ystävyys- ja sukusiteet ovat usein ratkaiseva tekijä, kun mietitään muutetaanko työn takia, vai tehdäänkö pidempää työmatkaa. Kotikuntaan perheitä kiinnittää usein ne arjen merkityksellisimmät seikat, kuten puolison työpaikka, lähipiiri ja halu säilyttää lapsilla tutut koulut, kaverit ja muut kuviot”, Nivalainen kertoo.
”Perheettömillä voi olla matalampi kynnys vaihtaa paikkakuntaa.”
Pendelöinti onkin usein kompromissi monen tekijän sopassa.
”Kiinnostava työmahdollisuus ja vaikkapa korkeampi palkka houkuttelee tarttumaan kauempanakin sijaitsevaan tehtävään. Mutta aina pendelöinti ei ole oma valinta, Nivalainen miettii.
”Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole oman alan työtä tarjolla ja työn perässä kulkeminen voi olla pakko.”
Etätyöpäivät helpottavat arjen hallintaa
Iltapäivän juna on täydempi. Mäntsälään ja Lahteen matkaavan junan vaunuosastolla on nyt myös koululaisia ja opiskelijoita. Muutama aamulta tuttu kasvo torkkuu otsa ikkunalasia vasten. Vastapäätä istuvan iso kassi liimaantuu polveani vasten ja asennon vaihtaminen on hankalaa. Kauanko jaksaisin kulkea tätä matkaa päivittäin?
”Monelle pendelöinti on jonkinlainen väliaikainen vaihe elämässä”, Nivalainen pohtii.
”Mikäli matkustamiseen väsyy, saattaa tuntua mukavalta vaihtoehdolta valita vaikka vähemmän vaativa työ lähempää tai muuttaa lähemmäs työpaikkaa.”
Jos vaihtoehtoja ei ole, kannattaa pohtia miten pitkän työmatkan tuottamia rasituksia voisi omalla kohdalla keventää. Mieluiten työnantajan kanssa yhdessä.
”Työnantajan suhtautuminen vaikuttaa paljon siihen, kuinka rasittavaksi pendelöinti koetaan”, Nivalainen kertoo.
”Mikäli työ on sellaista, että sitä voi tehdä kotoa käsin, kannattaa viikosta varata säännöllinen etätyöpäivä. ”
Osa käyttää myös juna- tai bussimatkaa työasioiden hoitamiseen.
"Jos työmatkasta osan saa laskettua mukaan työaikaan, ei päivän pituudesta tule ihan mahdoton”, Satu Nivalainen toteaa.
Nivalainen muistuttaa myös, että oman asenteen viilaaminen auttaa.
”Jos tilannetta ei voi muuttaa, se kannattaa hyväksyä. Tämä on osa minun elämääni juuri nyt ja koettaa tehdä siitä niin hyvää kuin mahdollista.”
Pendelöinnistä on monenlaista etua yhteiskunnalle. Työvoimaa tulee sinne, missä sitä tarvitaan ja kaivattuja veroeuroja sinne, missä on vähemmän väestöä.
”Ja jos kaikki pääkaupunkiseudulle muualta pendelöivät päättäisivätkin yhtäkkiä muuttaa työn perässä metropolialueelle, olisi perheasunnoista huutava pula”, Nivalainen vielä muistuttaa.
Näin kevennät työmatkan rasituksia
Mikäli mahdollista, varaa viikosta vakioetäpäivä. Jos voit tehdä osan työtehtävistä jo matkalla, lyhenee työpäiväsi kesto.
Jos voit, vaihtele välillä kulkuneuvoa. Sama muuttumaton rutiini tylsistyttää. Vaihda välillä bussiin tai kokeile junaa. Joskus omalla autolla kulkeminenkin voi tuoda vaihtelua.
Käytä työmatka mieleisellä tai hyödyllisellä tavalla. Lue, katsele elokuvia, nettishoppaile vaatekaapin puutelista kuntoon tai hoida lasten kouluun ja harrastuksiin liittyviä rutiineja matkasi aikana. Miten olisi nettikielikurssi? Tai onnistuisiko junassa päiväkirjan kirjoittaminen? Vai aloittaisitko meditaation? Jos aiot nukkua, varaa korvatulpat mukaasi.
Tutustu ihmisiin. Verkostoituminen on päivän sana! Et ole ainoa pendelöijä ja avoimin mielin matkatessa voit tutustua kohtalontovereihisi tai muuten vaan kiinnostaviin tyyppeihin. Jutustellessa matka kuluu rattoisammin. Kuka tietää, vaikka viereisellä penkillä istuisikin uusi paras ystäväsi?
Muista liikunta. Pitkä työmatka ja istumatyö on niskat jumittava yhdistelmä. Oio jalkoja ja vaihtele asentoa. Aina bussissa tai autossa ei jaloittelu onnistu ja silloin kannattaa pitää huolta, että varsinaisen työpäivän aikana ei istuisi pitkiä aikoja.
Opettele tyyni asenne. Liikenneruuhkat, jumittunut juna ja mielessä pyörivä kiire työntävät stressin pintaan. Hengitä syvään, anna katseen levätä ja rentoudu.
Varaa aikaa ystäville, perheelle ja harrastuksille: niistä saat voimavaroja elämään. Arjen velvollisuudet täyttävät helposti vähiin jäävän vapaa-ajan. Harrastusmenot tuppaavat vähenemään ja kavereitakin jaksaa arjen pyörityksen keskellä nähdä vain harvoin. Luista kuitenkin mieluummin pyykeistä ja ruohonleikkaamisesta kuin ystävien tapaamisesta tai hauskoista perhehetkistä.
Suhtaudu pendelöintiin positiivisin mielin. Omalla asenteella on suuri vaikutus siihen, miten kuormittavaksi matkan teon kokee. Jos pendelöinnille ei ole vaihtoehtoja, on parempi yrittää hyväksyä tilanne – ja kokeilla millä eri keinoilla matkanteosta tulisi mahdollisimman mukavaa.
Lue lisää samasta aiheesta:
Hengellisiä harjoituksia työmatkalla
Jaa tämä artikkeli: