Kuva: Thinkstockphotos
Näin opetat lapsellesi nettilukutaitoja
Lapset ovat yleensä tekniikan parissa parempia kuin vanhempansa, mutta nettilukutaidossa hekään eivät loista.
”Lasten diginatiivius ei tarkoita sitä, että he osaisivat ilmiselviäkään asioita. Yhtä lailla lapsiakin täytyy opastaa nykyaikaisten järjestelmien käytössä”, toteaa psykologian tutkijatohtori Jarkko Hautala Jyväskylän yliopistosta.
Hautala on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa monitieteellisessä eSeek-hankkeessa. Nelivuotisessa hankkeessa tutkitaan kuudesluokkalaisten lasten kykyä hakea internetistä tietoa.
Viime keväänä tutkijaryhmä testasi silmänliikkeitä seuraavan kameran avulla, miten lapset hyödyntävät internetin hakukoneen tuloksia.
Helppo tehtävä, yllättävä tulos
Tehtävä oli näennäisen helppo: lasten piti valita neljästä hakutuloksesta yksi, jonka takaa etsittävä tieto todennäköisimmin löytyisi.
Tulokset olivat yllättäviä. Noin kolmannes lapsista luki vain hakutulosten otsikot. Vain kolmannes luki kaikki hakutulosten tekstikentät verkko-osoittetta myöten.
Vain otsikoita silmäilleet suoriutuivat testistä selkeästi muita ryhmiä heikommin. Parhaiten testistä selviytyivät lapset, jotka silmäilivät kaikki hakutulosten osat.
Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa myös, että lukivaikeudet vaikuttavat myös tiedonhankintaan netissä. Lukivaikeuksista kärsivistä lapsista valtaosa katsoi hakutuloksista vain otsikot.
Pohjana hyvä peruslukutaito
Vanhempien ei kuitenkaan tarvitse menettää yöuniaan lastensa heikkojen nettilukutaitojen takia. Ensi vuonna voimaan tulevassa perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa pyritään parantamaan lasten internetin käyttötaitoja.
Taitoja voi kuitenkin harjoitella jo vanhempien johdolla kotona. Internetin maailmassa selviytymisen pohjana on sujuva peruslukutaito. Pelkästään sillä ei kuitenkaan pääse pitkälle.
Olennaista on myös hakusanojen muotoilu, kriittisyys ja tietojen yhdistely eri internetlähteistä. Aikaisempien tutkimusten mukaan jo hakusanojen muotoilu on pienille lapsille haaste.
Saksalaisen tutkimuksen mukaan lapset kirjoittaisivat mieluummin hakukenttään hakusanojen sijaan kysymyksen, johon etsivät vastausta.
Kriittisyys olennaista
Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmän johtajan psykologian professori Paavo Leppäsen mukaan nettilukutaitojen harjoittelu ei ole vaikeaa.
Hänen mukaansa kriittisyyttä voidaan opetella keskustelemalla: ”Lapsille voi kertoa, että internetissä on erilaisia sivuja. Vaikka sivusto vaikuttaisi luotettavalta, niin se ei välttämättä ole sitä. Tämä täytyy kertoa lapselle, sillä hänen voi olla muuten vaikea sitä itse keksiä.”
Aikuinen voi myös kertoa, mitä hakutulosten eri tietokentät ovat ja mitä niistä voi päätellä. Esimerkiksi osoitekenttä kertoo luokittelevaa tietoa sivuston tyypistä.
Uusi opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin
Vuoden päästä syksyllä saapuu peruskouluun uusi opetussuunnitelma. Sen mukana tulee myös uusi oppiaine: ohjelmointi.
Alustavien suunnitelmien mukaan lapset eivät suinkaan alaluokilla opettele aakkosten sijaan koodikieltä, vaan ohjelmointi aloitetaan antamalla yksiselitteisiä käskyjä ihmiseltä toiselle.
Vasta kolmannella luokalla päästään tietokoneen ääreen ja kokeillaan visuaalisella ympäristöllä ohjelmoinnin alkeita.
Ylemmillä luokilla aloitetaan johonkin oikeaan ohjelmointikieleen tutustuminen. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kouluttaa kaikista ohjelmoinnin ammattilaisia, vaan ohjelmoinnin perusteiden ymmärtäminen riittää.
Jaa tämä artikkeli: