Myös hengellistä väkivaltaa. Väkivaltaa kohdanneiden naisten vertaisryhmiä ohjaavan Rauni Kortesalmen mukaan anteeksipyytämistä voidaan käyttää parisuhteessa myös ongelmien lakaisemiseen maton alle.
Naisen ei tarvitse alistua väkivaltaan
Uskonyhteisöstä on apua uhrille, jos se tuomitsee väkivallan.
Teksti Matleena Kantola
Kuva Esko Jämsä
Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista liki puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen.
Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden naisten auttava puhelin Naisten Linja on lisännyt päivystystunteja puhelinpalveluun, mutta lähes 800 puhelua jää vuosittain vastaamatta.
Fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi auttavassa puhelimessa puhutaan hengellisestä väkivallasta. Uskonnollisuus voi tuoda väkivaltaiseen avioliittoon joko lisätaakkaa tai voimaannuttaa uhria.
Anja, 67, tutustui ex-mieheensä seurakunnassa. Mies oli tavattoman viehättävä, mutta saattoi kotona raivota milloin mistäkin. Anja ajatteli, ettei uskova voi erota ja rukoili Jumalaa.
Alkoholista irti päässyt mies oli tullut Anjan seurakuntaan etsimään elämälleen tarkoitusta, mutta sortui seitsemän avioliittovuoden jälkeen juomaan uudestaan. Seurakuntalaiset eivät uskoneet Anjaa.
– Itsehän olet osasi valinnut, minulle sanottiin.
Lopulta lapsen hätä sai Anjan lähtemään.
– Tyttäremme oli 13-vuotias, kun hän soitti minulle töihin itkien hysteerisesti, että isä oli sammunut lattialle. Tytär pelkäsi, että mies oli kuollut. Saimme kirkolta huoneen kuukaudeksi, minkä jälkeen muutimme tutun asuntoon.
Kolme vuotta asumuseron jälkeen mies otti avioeron löydettyään uuden tyttöystävän. Anja ei luopunut uskostaan.
– Kun luin Raamattua, ihmisarvoni nousi. Minun ei tarvitse olla sivupersoona ja tukahduttaa itseäni.
Anja lähti Naisten Linjan Päänavaus selviytymiseen -vertaistukiryhmään vuosia avioeron jälkeen ja tilasi seurakuntaansa Naisten Linjan kirjoja.
Rauni Kortesalmi on ohjannut väkivaltaa kohdanneiden naisten vertaistukiryhmiä 11 vuotta. Hänen mukaansa väkivaltaisessa liitossa, jonka osapuolet ovat uskovaisia, erityispiirteenä on anteeksiantamisen väärinkäyttö.
– Kristityn elämään kuuluu anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen. Kun väkivaltaa pyydetään anteeksi, uhrin kokemukselle ei jää tilaa, Kortesalmi sanoo.
Väkivallasta voi seurata uskonkriisi.
– Jotkut väkivallan uhrit kysyvät, miksi Jumala sallii tämän. Toiset taas sanovat, etteivät olisi jaksaneet ilman uskoa Jumalaan.
Jos avioero on väkivallan kokijalle omantunnon kysymys, uhrin auttamisessa voi olla parempi puhua erilleen muutosta kuin avioerosta.
Uskonyhteisöstä voi olla apua uhrille, jos yhteisössävoidaan puhua perheväkivallasta ja väkivalta tuomitaan.
Väkivalta ei kuitenkaan ole vain yhteisön asia, vaan kuuluu myös viranomaisille.
Väkivallan uhreja löytyy kaikista kulttuureista. Maahanmuuttajanaisille tarkoitettu Monika-Naiset-liitto tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille.
– Suhteesta irroittautumisen vaikeus on yhteistä kaikille väkivallan uhreille, Kortesalmi sanoo.
Anjan nimi on muutettu.
Naisten Linjan maksuton neuvonta- ja tukipuhelin palvelee numerossa 0800 02400 ma–pe 16–20, la–su 12–16. Naisten Linjan Päänavaus selviytymiseen -ryhmä on avoin ja maksuton vertaistukiryhmä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille. Lisätietoja Naisten Linjan toimistolta 09 436 1008 tai toimisto@naistenlinja.fi.
Jaa tämä artikkeli: