Naisten asema yhteiskunnassa
Ketkä synnyttävät ja imettävät lapsia? Naiset. Ketkä hoitavat lapsiaan kotona? Enimmäkseen naiset. Ketkä kuluttavat sairaaloiden ja hoitolaitosten käytäviä – naiset. Naiset hoitavat myös vanhuksia, naiset opettavat lapsia. Naiset siivoavat kotejaan ja siivoavat myös työpaikoilla. Keitä kiusataan työpaikoilla – naisia. Heitä siepataan ja kidnapataan, keitä raiskataan ja alistetaan. Naisia.
Ei pidä ihmetellä että esimerkiksi hoitajat ovat äänestäneet jaloillaan ja vaihtaneet alaa tai jääneet työttömyyskortistoon tehden keikkatöitä. Mutta muuta he eivät olekaan tehneet. Missä on paljon puhuttu tasa-arvo? Ketkä saavat vähemmän palkkaa työstään – naiset.
Milloin me naiset uskallamme lähteä ajamaan etujamme? Maailma on myös meidän.
Yksi eriskummallinen uusi joukko on ylitse muiden: sosiaalityöntekijät. Hekin ovat suurimmaksi osaksi naisia, mutta eivät uskalla tuoda ääntään tarpeeksi julkisuuteen. He sijoittavat ennemmin lapsia laitoksiin tai perhekoteihin ja sijaisperheisiin resurssien puutteessa kuin tarttuisivat todelliseen asiaan. He eivät enää jaksa. Miksi he eivät nosta käsiään ja luovuta mahdottoman edessä? He vain tekevät kiireellisiä sijoituspäätöksiä, osin hätiköiden, koska he saavat tehdä niin. Se kuuluu heidän työhönsä. He tekevät sen silläkin uhalla, että tästä jää lapselle ja koko perheelle elinikäinen trauma. He ovat huono perhe. Perheen äiti on ollut epäonnistunut kasvattaja. Lähestyvä äitienpäivä ja taakse jäänyt naistenpäivä virittävät monenlaisia ajatuksia.
Birgitta Wulf-Luhtanen
Espoo
Jaa tämä artikkeli: