null Naisten ranta

Sisselenkuja. Kuva: Liisa Huima

Sisselenkuja. Kuva: Liisa Huima

Naisten ranta

Herttoniemenrannan kadut ja kujat ovat saaneet nimiä naisilta, joita kutsutaan tuttavallisesti etunimillä, mutta nimet eivät tunnu lainkaan tutuilta. Keitä olivat Sissele, Margareta, Benkta, Regina, Agneta ja Kerttuli, ja miksi he ovat saaneet nimikkokatunsa?

Koko alueen nimistössä on hyödynnetty Herttoniemen kartanon historiaa. Kun uusi kaupunginosa nousi, kaivauduttiin entistä syvemmälle historiaan. Yllä mainitut naiset ovat eläneet Herttoniemen kartanon mailla noin 1600-luvulla, kertoo Leena Arkio-Laine kirjassa Helsingin kadunnimet 3.

Sissela eli Cecilia ja Margareta olivat siskoksia, jotka asuivat yhdellä kolmesta Herttoniemen rälssitilasta eli ratsutilasta. Sissela omisti tilan isänsä kuoleman jälkeen yhdessä sisarpuolensa kanssa, ja sitä kutsuttiin pitkään Sisselan tilaksi. Sissela teki vuonna 1618 sopimuksen sisarpuolensa ja tämän miehen kanssa tilan hoitamisesta, mutta osapuolet riitaantuivat. 1644 Sissela ilmoitti oikeuden pöytäkirjassa, että sukulaiset olivat kohdelleet häntä kuin palkkapiikaa.

Vanha ja väsynyt Sissela luovutti tilan syytinkisopimusta vastaan Jägerhorneille sillä ehdolla, että miniä sallii Sisselan olla talossaan, antaa hänelle vaatteet elämänsä loppuun asti ja huolehtii hänet kunniallisesti hautaan. Siskontyttö Bengta kuitenkin asettui poikkiteloin.

Kaupunginosasta löytyvät myös Neitojenpolku, -ranta ja -puisto sekä Rouvienpolku.

Eira Serkkola

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.