Jenni Jokela ja Tapio Takala menevät naimisiin helmikuussa 2016 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Itse askarrellut kellohuiskuttimet toimivat riisin kilisevinä sijaisina, kun pari astuu vihittynä ulos kirkosta.
Nämä 8 seikkaa haluat tietää kirkkohäistä
Helsingin seurakuntien Tahdon-illoissa ammattilaiset vastaavat kysymyksiin kirkkohäistä. Esimerkiksi nämä asiat askarruttavat tulevia aviopareja.
Kuka saa kirkkohäät?
Kirkollisen vihkimisen saadakseen molempien vihittävien tulee kuulua luterilaiseen kirkkoon ja olla rippikoulun käyneitä tai kuulua muuhun kristilliseen kirkkokuntaan.
Avioliiton siunaamista voi toimittaa kenelle tahansa. Sen osalta ei edellytetä muuta kuin että puolisot ymmärtävät, mistä siinä on kysymys. Sen kaava muistuttaa vihkikaavaa, mutta tahdon-kysymyksellä on erilainen sanamuoto, koska varsinainen vihkiminen on jo tehty maistraatissa.
Jos pariskunta on samaa sukupuolta, he voivat pyytää rukoushetkeä puolestaan ja kanssaan. Sille ei ole kaavaa. Kirkkohäistä saa lisätietoa netistä.
|
Hääjuhlan paikkakortit voi askarrella vaikka leimasimen avulla. |
Mitkä ovat kuulutukset?
Kuulutukset ovat vanha käytäntö, jossa vihittävän parin nimet luetaan avioliiton esteiden tutkinnan tehneen seurakunnan jumalanpalveluksessa ennen häitä. Ajankohdan pari saa valita itse. Kuulutusten tarkoitus on, että seurakunta voi rukoilla tulevan avioliiton puolesta.
Ennen kuulutukset merkitsivät samaa kuin avioliiton esteiden tutkinta. Nykyään kuulutukset eivät ole pakolliset, mutta avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen häitä on.
Millaisia vihkikaavavaihtoehtoja on?
Avioliittoon vihkimisen kaava on Kirkkokäsikirjassa. Kaavaan on merkitty sisennettyinä ne osiot, jotka ovat vapaaehtoisia. Niitä on paljon, joten tilaisuus voi olla lyhyt tai pidempi morsiusparin toiveiden mukaan. Nykyään monet parit haluavat esimerkiksi sormuslupaukset.
Vihkikaava joustaa. Esimerkiksi sormuksen pujottaminen ei tiukasti ottaen ole pakollinen, mutta silti hyvin suotavaa. Luettavan raamatunkohdan ja musiikin paikan pari saa valita itsekin.
Myös jumalanpalveluksena vietettävä morsiusmessu on mahdollinen vihkikaava, joskaan sitä ei voi kaikissa kirkoissa valita ruuhkaisimpina kesäaikoina.
Onko pakko laulaa virsiä?
Vihkikaavaan kuuluu vähintään yksi virsi tai vihkilaulu, jonka lisäksi voi olla muuta musiikkia. Yhteinen laulu antaa koko hääväelle osallistumismahdollisuuden.
Virsikirjan avioliittovirsien 238–241 lisäksi hyviä vaihtoehtoja ovat pariskunnalle tutut virret sekä Kirkollisten toimitusten kirjan vihkilaulut 816–824. Niissä tunnettuun melodiaan on tehty vihkiäisiin sopivat sanat. Virret ja vihkilaulut löytyvät netistä.
Saako kirkkoa koristella?
|
Suodatinpusseista askarrellut kukat tuovat hääkoristeluun 1920-luvun tunnelmaa. |
Riippuu kirkosta. Yleensä saa, mutta sääntönä on se, että hääseurue korjaa omat koristeensa itse pois vihkimisen päätteeksi.
Mistä vihkipappi valitaan?
Pääkaupunkiseudulla pappi pyydetään vihkikirkosta riippumatta yleensä morsiamen kotiseurakunnasta.
Jos pari pyytää papin muualta, siitä pitää ilmoittaa kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon. Helsinkiläisessä seurakunnassa työskentelevä pappi voi vihkiä toisen helsinkiläisseurakunnan alueella työajallaan.
Kauemmaksi vihkimään pyydetylle papille on kohteliasta maksaa matkakulut ja mahdollinen majoitus.
Millainen kappale sopii häämarssiksi? Monenlaiset kappaleet sopivat. Perinteisten vaihtoehtojen lisäksi elokuvamusiikki taipuu usein uruille hyvin. Sen sijaan kolmen soinnun poppibiisit, joiden viehätys perustuu laululle, eivät yleensä toimi kummoisesti.
Elävä musiikki on parempi vaihtoehto kuin cd:ltä tuleva kappale, sillä kirkkojen äänentoistoa ja akustiikkaa ei ole suunniteltu levymusiikille. Kannattaa hyödyntää ammattimuusikkoa, jonka kirkko tarjoaa vihkiäisiin ilmaiseksi. Kanttori voi olla taitava urkutaitelija tai kokenut gospelmuusikko, joka osaa soittaa monia instrumentteja. Urut eivät ole ainoa vaihtoehto.
Tärkeää on kertoa kanttorille poikkeuksellisesta musiikkitoiveesta hyvissä ajoin etukäteen, jotta tämä ehtii harjoitella kappaleen. Harvinainen toive voi vaatia nuottien etsimistä ja uudelleen sovittamista.
Saako riisiä heittää?
Joidenkin kirkkojen portailla saa heittää riisiä, toisten ei. Riisi houkuttelee lintuja ja puuroutuu ikävästi sateella, joten kannattaa miettiä vaihtoehtoja.
Juttua varten on haastateltu Kampin kappelin pappia Nanna Helaakoskea ja Vartiokylän seurakunnan kanttoria Katri Vesasta. Kuvassa esiintyvä Jenni Jokela pitää hääblogia osoitteessa bussikuskinmorsian.blogspot.fi.
Tahdon-illoissa papit, kanttorit, suntiot ja seurakuntasihteerit vastaavat kirkkohäitä koskeviin kysymyksiin. Illoissa voi jättää avioliiton esteiden tutkintapyynnön tuntia ennen tilaisuuden alkua. Poikkeuksena on Tuomiokirkossa järjestettävä tilaisuus.
Illat järjestetään:
4.5. kello 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5.
4.5. kello 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2
5.5. kello 18 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65
7.5. kello 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5,
9.5. kello 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12
13.5. kello 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29
20.5. kello 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.
Tahdon-konsertissa 10.5. kello 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, esiintyy FaktaBeat solisteinaan Voice of Finland -voittaja Antti Railio ja Antti Kleemola.
Virheellinen tieto korjattu 13.55: Avioliiton siunaamista voi toimittaa kenelle tahansa. Sen osalta ei edellytetä muuta kuin että puolisot ymmärtävät, mistä siinä on kysymys.
Sormuksen pakollisutta tarkennettu 28.4. klo 11
Jaa tämä artikkeli: