Riemua. Parodiasivusto Ilta-Kirkon toimittajaa Matti Pirhosta huvittaa turha tosikkous.
Naurettava kirkko
Matti Pirhonen tekee komiikkaa kirkollisesta todellisuudesta.
Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Matti Pirhonen
Melkein 100 000 eronnut Ylestä. Alapään kristillisyys rajussa kasvussa. Homoaiheesta vaiettiin Vantaan seurakuntayhtymässä.
Tällaisia uutisia kirjoittaa vapaa-ajallaan pappi ja freelance-toimittaja Matti Pirhonen kirkollista elämää ja kirkkojournalismia parodioivalla Ilta-Kirkko -sivullaan. Hän perusti sivun täydentämään Uutissirkus- ja Lehti -parodialehtien tarjontaa. Ne tekevät komiikkaa perinteisen uutismedian kustannuksella, mutta Pirhonen kaipasi enemmän kirkkoon liittyviä aiheita.
Ilta-Kirkon jutut liittyvät ajankohtaisiin uskontoaiheisiin, ja niissä seikkailevat esimerkiksi arkkipiiska Mario Käkinen ja Itä-pääkaupunkiseudun hiippakunnan piispa Arja Iskola.
Kirkollinen todellisuus tarjoaa Pirhosen mielestä runsaasti aineksia komiikalle. Välillä todellisuus on niin hauskaa, että sen muokkaaminen parodiaksi on vaikeaa. Pirhonen ottaa esimerkiksi Luther-säätiön.
– Säätiön porukka ryhtyy pitämään seurakunnan jumalanpalveluksen kanssa kilpailevia jumalanpalveluksia, vihkii toisiaan papeiksi ja yhden piispaksi, muttei kuitenkaan halua erota omaksi kirkokseen. Sitten kun heitä kurmotetaan, he ihmettelevät, miksi meitä sorretaan, Pirhonen lataa.
Toinen esimerkki liittyy homoihin ja lähetysrahoihin.
– Alun perin keskustelussa oli kyse homoparien siunaamisesta, mutta nyt sillä perusteella otetaan lähetysjärjestöiltä määrärahoja pois. Jos järjestö julistaa evankeliumia, mutta ajattelee väärin homoudesta, järjestö ei saa enää julistaa evankeliumia.
– Se on naurettavaa. Se on vähän sama kuin, jos olisi vallalla ajatus, että täytyy pitää violetista. Sitten, jos joku järjestö ei pitäisi violetista, siltä otettaisiin määrärahat pois.
Pirhonen haluaa jutuillaan piikitellä paitsi kirkkoa myös sekulaarin lehdistön tapaa käsitellä uskontoa. Uskontoaiheisiin erikoistuneiden toimittajien puute näkyy tietämättömyytenä ja outoina näkökulmina. Herätysliikkeiden kesäjuhlilla kiinnostavat talkoolaisten lukumäärä ja rippikouluissa pienet tapaturmat.
Ilta-Kirkon vitsit sisältävät usein vakavan viestin, mutta Pirhonen ei suostu erittelemään tarkemmin, mikä viesti on.
– Huumori perustuu oivallukseen.
Ilta-Kirkon esikuvana toimineen Lehtilehden toimittaja Janne Zareff on tehnyt väitöskirjansa journalistisesta komiikasta. Zareffin mielestä uskonto sopii komiikan aiheeksi siinä missä mikä tahansa muukin.
– Siitä, mistä voidaan tehdä journalismia, voidaan tehdä myös journalistista komiikkaa, Zareff sanoo.
Käytännöstä toimittajat ovat kuitenkin arkoja vitsailemaan uskontoon liittyvillä aiheilla. Pelkona on, että oma asiantuntemus ei riitä tai vitsi ymmärretään väärin. Esimerkkinä Zareff mainitsee tanskalaisen Jyllands Postenin Muhammed -pilakuvat, joiden julkaisua seurasi monissa arabimaissa väkivaltaisuuksia ja tanskalaisten tuotteiden boikotti.
Lehtilehti on käsitellyt uskonnollisia aiheita vain siltä osin kuin ne liittyvät politiikkaan.
– Olemme puuttuneet Raamatun käyttämiseen lainsäädännössä ja paaviin liittyvään henkilöpalvontaan, mutta emme evankelisluterilaisen kirkon sisäisiin kiistoihin.
Journalistisen uskontokomiikan tienraivaajana Zareff mainitsee Ville Rannan pilakuvat.
– Ne ovat aidosti kyenneet avartamaan käsitystä siitä, mitä uskonnoista ja uskovista ihmisistä saa sanoa kuitenkin niin, että kuvissa on jokin ajatus.
Omalla nimellä esiintyminen ei pelottanut Matti Pirhosta, vaikka esimerkiksi media-alalla työskentelevät Lehtilehden toimittajat esiintyivät pitkään julkisuudessa vain salanimillään. Hän luottaa kirkon keskusteluilmapiiriin.
– Onhan meillä hyvin pieni vähemmistö ihmisiä, jotka haluavat olla tosikkoja. Heitä on sekä konservatiiveissa että liberaaleissa. Jos kuuluu johonkin herätysliikkeeseen tai muuhun yhteisöön, jossa vaaditaan, että pitää olla aina naama näkkärillä, niin silloin on aika luontevaa, että on tosikko.
Pirhonen ei suostu sanomaan, missä liikkeissä vakavuutta vaaditaan, mutta lupaa, että ne tulevat esiintymään Ilta-Kirkon jutuissa.
Sitä, ettei Jumalalla olisi huumorintajua, hän ei pelkää.
– Huumorintajun puute näyttää olevan lähinnä eläin- ja kasvikunnan sekä mekaanisten laitteiden ominaisuus. Jos Jumala on vähänkin enemmän kuin tietokone, niin on oletettavissa, että Jumala ymmärtää huumoria.
Jaa tämä artikkeli: