Netissä pitää elää ihmisiksi
Sivistyksen ja hyvien tapojen kuori häviää ihmisiltä, kun sanomisistaan ei tarvitse kantaa vastuuta. Näkemyksiään ei tarvitse perustella; riittää, että on jotakin mieltä. Sananvapaus on länsimaisen yhteiskunnan perusarvo. Epävakaiden tai mielivaltaisten yhteiskuntien maailmassa on tärkeää, että sananvapauteen kuuluu myös oikeus anonyymiyteen. Valitettavan usein nimettömänä käyty verkkokeskustelu turhentaa sananvapauden arvon.
Verkkokeskustelujen ongelma on, että nimimerkin suojista on helppo räiskiä sen enempää ajattelematta. Samanlaista räiskintää tapahtuu nimelläkin. Sosiaalisessa mediassa ihmisille voi muodostua harha suljetusta yhteisöstä. Facebook-päivitysten tai blogikirjoituksen kommentoijat ovat usein niitä, jotka jakavat samat asenteet. Tässä ympäristössä saattaa unohtua, että kyse ei ole huulenheitosta kadunkulmassa.
Verkossa kaikesta jää jälki. Harkintaa kannattaa käyttää oman itsensäkin takia. Puolihuolimattomasti heitetyt kommentit tai miettimättä ladatut kuvat saattavat nousta esiin vuosien päästä.
Varsinainen kysymys on se, miten puhumme toisista ihmistä ja kuinka elämme toistemme kanssa. Toimintaympäristöstä riippumatta meidän tulee pitää mielessä, että toisen ihmisen kunnioittaminen on yhteiskuntamme kantavia arvoja.
Verkossa ei ole kysymys vain puheesta, vaan myös toiminnasta. Käyttäytymistä säätelevät samat lait netissä ja kasvokkain. Sanotaan, että tilaisuus tekee varkaan. Nettimaailma on luonut tilaisuuksia, joihin emme vielä osaa varautua tarpeeksi hyvin. Nuorten seksuaalinen ahdistelu netissä on yksi tällainen seuraus. Siinä ei ole enää kysymys huonosta käytöksestä, vaan rikoksesta.
Netissä omalla nimellä tai tunnistautuneena toimiminen vähentää lieveilmiöitä. Sosiaalinen kontrolli tukee yhteisön toimintaa ja käyttäytymistä. Kaiken perusta on kuitenkin siinä, että yksilöinä ymmärrämme puheidemme ja toimintamme merkityksen ja kannamme niistä vastuumme.
Verkko on tullut, eikä vanhaan ole paluuta. Arjen elämää netti helpottaa niin paljon, että entistä aikaa ei kaipaa. Saattaa kuitenkin kestää sukupolven verran, että opimme viestimään ja toimimaan digitaalisesti. Laitteet ovat hallussa, mutta käytöstavat vielä hakusessa.
Yhteiskunnan sivistys mitataan siinä, opimmeko elämään ihmisiksi verkossakin.
Urpu Sarlin
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: