Pulassa!-kurssilla opeteltiin pula-ajan niksejä, muun muassa sukan parsimista. Etualalla on Taru Tiiliharju, takana Milja Leber ja työpajaohjaaja Marja Nykänen. Kuva: Sirpa Pävinen
Neuvokkaasti pulassa
”Ahkeruus on ilomme” lukee vihreällä liitutaululla. Se on helppo uskoa, kun katselee luokkahuoneessa tarmokkaasti työskenteleviä lapsia.
Tunnelma on keskittynyt, eikä mistään arvaisi, että monet ovat näissä toimissa ensimmäistä kertaa. Niin sujuvasti käy matonkuteiden leikkaaminen, sukkien parsiminen ja pannulappujen virkkaaminen kuteista.
Vohvelikankaiset, ruokatunnin ajaksi pulpettien suojiksi levitettävät liinat saavat ensimmäiset kirjailunsa. Pihalla korjataan vanhaa polkupyörää.
Koulumuseossa on vauhdissa 9–13-vuotiaiden lasten Pulassa!-kesäkurssin toinen päivä. Opittu on jo yhtä ja toista sotien jälkeisestä pula-ajasta, vuosista, jolloin kurssilaisten isovanhemmat olivat lapsia.
Lapset sukeltavat pula-ajan askareisiin ja leikkeihin, arkeen ja juhlaan. Oppaana viisipäiväisellä aikamatkalla toimivat Helsingin kaupunginmuseon lehtorit Seija Haga ja Marjukka Sihvola sekä työpajaohjaaja Marja Nykänen.
Kynsitarkastus ihmetytti
Kurssin alkajaisiksi on osallistuttu pula-ajan oppitunnille Koulumuseon luokassa. Aidossa ympäristössä on tarkistettu kynnenaluset, harjoiteltu kaunokirjoitusta ja vastattu seisten. 1940- ja 50-lukujen vaihteen koulumaailman kurinpito on tehnyt vaikutuksen:
– Niitä toruttiin, joilla oli kynsilakkaa, Milja Lerber, 12, kertaa hymyillen ensimmäisen kurssipäivän kokemuksia.
Vaikka kurssi on vasta alussa, Milja ei joudu miettimään kauan vastausta kysymykseen asiasta, jota olisi itse kaivannut eniten pula-aikana.
– Jos olisin ollut silloin koulussa, eikä kirjoista olisi ollut pulaa, olisin kaivannut sinne enemmän vapautta.
Käsitöistä ja historiasta kiinnostunut Milja kuuli kurssista kaveriltaan. Häntä houkutteli erityisesti mahdollisuus oppia pula-ajan niksejä, joista monet ovat edelleen käyttökelpoisia.
Käsillä tekeminen innosti myös Sofia Korkalaa, 12, ja Taru Tiiliharjua, 11, jotka Miljan tavoin tiesivät jotain pula-ajasta jo kurssille tullessaan.
– Silloin oli vähän rikkaita ihmisiä ja paljon köyhyyttä, Sofia tiivistää.
Tarun ennakkokäsityksen mukaan pula-aika oli nimensä mukainen: pulaa oli vähän kaikesta. Silti pienenä yllätyksenä tuli esimerkiksi se, että ”vaatteet käytettiin niin moneen kertaan”.
Säästäväisyys taas arvossa
Oppitunnin lisäksi mieleenpainuvaa lapsista on ollut muun muassa kahvinvastikkeen tekeminen voikukista, oman kurssivihkon sitominen tapetinpalasta ja makulatuuripaperista sekä kauppaleikki, jossa käytettiin ruokakortteja. Pula-aika on alkanut tulla eläväksi tekemällä.
Kaupunginmuseo on järjestänyt lasten kesäkursseja 1990-luvulta lähtien.
– Aikuisten pula-aika-aiheiset työpajat ovat olleet suosittuja, Seija Haga kertoo tämänvuotisen kurssin teeman valinnasta. Aihetta puolsi myös sen ajankohtaisuus: taantuman ja ilmastonmuutoksen myötä säästäväisyys on taas arvossaan.
Kesäkurssien lisäksi järjestetään säännöllisesti erilaisia tapahtumia, kuten askartelupajoja vuotuisjuhlien kynnyksellä.
– Tapahtumat ovat tärkeitä, koska ne tavoittavat koko ajan uusia kävijöitä ja tarjoavat elämyksiä, Haga painottaa.
Monta elämystä rikkaampina kirmasivat kesälaitumille varmasti myös Pulassa!-kurssilaiset. Mutta sitä ennen opittiin vielä monta niksiä ja käytiin retkellä Työväenmuseossa. Lisäksi vietettiin päättäjäiset kurssitöitä ihaillen, laihaa mehua siemaillen ja ohuen ohutta pullasiivua mutustellen.
Lisätiedot: www.helsinginkaupunginmuseo.fi , museolehtori Seija Haga p. (09) 3107 1562, seija.haga@hel.fi
Jaa tämä artikkeli: