
Työtapaaminen. Love Recordsin perustajiin kuulunut, kesäkuun lopussa menehtynyt Henrik Otto Donner (keskellä) ja yhtiön artisteihin kuuluneet Mikko Alatalo ja Jim Pembroke.
Nostalgiaa Huvilassa
On huikeaa, millaisia väristyksiä nostalgia voi aiheuttaa. Näin kävi sunnuntaina Lovea kehiin -konsertissa, joka päätti Huvila-teltan tämänvuotisen ohjelmiston. Heti ensitahdeista lähtien mieleen vyöryi tiettyyn elämänvaiheeseen liittyviä muistoja ja tunteita.
Kunnianosoitus suomalaista musiikkielämää merkittävästi kehittäneelle levymerkille, Love Recordsille, oli paikallaan. Henrik Otto Donnerin , Atte Blomin ja Christian Schwindtin perustama yhtiö julkaisi vuosina 1966–1979 hurjan määrän rock- ja muita levyjä, joista monen voi nykyään laskea klassikoksi.
Konsertin aloitti Aija Puurtinen . Lavalla kuultiin mielenkiintoiset sovitukset Pekka Strengin Sisältäni portin löysin - ja Tuomari Nurmion Oi mutsi, mutsi -kappaleista. Puurtisen laaja-alainen äänenkäyttö on muutenkin omaa luokkaansa: välillä oli vaikea tajuta, että merkilliset äänet tosiaan lähtivät hänestä.
Uudenlaisia versioita kuultiin myös Tuure Kilpeläisen , Mirkka Paajasen sekä Kuningasidean Väinön ja Polen esittämänä muun muassa Daven , Hectorin , Kaj Chydeniuksen , Wigwamin, Tasavallan Presidentin ja Blues Sectionin biiseistä.
Viimeisinä lavalle astuivat Love Recordsin artisteihin kuuluneet Maarit ja Pepe Willberg . Nostalgiset värinät saivat huipentumansa Maaritin Lainaa vain- ja Willbergin Sinua sinua rakastan -kappaleiden aikana. Pienet tarinat vanhoilta ajoilta nostivat vielä tunnelmaa.
Lasse Sakaran kokoamassa Love-bändissä antoivat parastaan kosketinsoittaja Osmo Ikonen , rumpali Sami Kuoppamäki , basisti Lauri Porra , saksofonisti Aleksi Ahoniemi ja kitaristi Miikka Paatelainen .
Huvila-teltassa oli hieman erilainen tunnelma pari viikkoa sitten, jolloin siellä esiintyivät Love Recordsin aikalainen Yoko Ono ja Sonic Youthin kitaristi Thurston Moore . Yleisö oli selvästi odottavalla mielellä siitä, millainen musiikillinen performanssi lavalla tullaan näkemään.
Konsertin alussa esitettiin valokuva- ja videokatsaus 80-vuotiaan Yoko Onon elämänvaiheisiin. Siinä keskityttiin kiusallisen pitkään muistelemaan hänen ja John Lennonin yhteistä taivalta.
Kun Yoko Ono ja Thurston Moore lopulta pääsivät vauhtiin, kuultiin pienen naisen uskomatonta äänenkäyttöä, kirkumista, voihkimista ja ähkimistä taidokkaan kitaransoiton säestyksellä. Suomesta lainattu rumpali Tomi Leppänen antoi oman hienon panoksensa kaksikon esiintymiseen.
Huvilassa kuulluissa kappaleissa oli myös sanomaa: Yoko Ono otti kantaa maailmanrauhan ja luonnon puolesta. Hänen laulutaidostaan voi olla monta mieltä, mutta hän totisesti pystyy hurmaamaan yleisön hulvattomalla luovuudellaan.
Marjo Kytöharju
Jaa tämä artikkeli: