Nukkekoti täynnä elämää
Kauppakeskus Columbuksen käytävällä on katseenvangitsija.
Teksti Eira Serkkola
Kuva Liisa Huima
Vuosaaren seurakunnan Katukappelin ikkunan täyttää suuri nukkekoti pihoineen. Lundbyn 1:16 nukkekoti alakerroksineen muodostaa kerrostalon, jonka joka huoneessa tapahtuu.
Yksityiskohdat lumoavat pieniä ja isoja katsojia. Lastenhuoneen lattialle on levitetty pikkuruinen Afrikan Tähti -peli noppineen. Keittiön seinällä kiiltelevät kupariset kakkuvuoat ja ovessa on Suomen kalat -juliste. Ja ämpäristä kurkistaa kissa.
Pihalla vasta tapahtuukin. Ruohot ja kukat kasvavat, jänikset loikkivat, trullit ovat menossa virpomaan. Mutta mitä ihmettä, kaivo on täynnä pääsiäismunia.
Seurakunnan nuorisonohjaajana 12 vuotta työskennellyt Jonna Peitso on äskettäin rakentanut ikkunan uudestaan.
– Aina kun laitan uutta ikkunaa, tässä poikkeilee ihmisiä, joille ikkuna on tosi tärkeä. Ohi kulkiessani näen siinä lapsia vanhempineen tutkimassa nukkekotia. Moni olisi halunnut ostaa talon.
– Yllättävää on se, että miehetkin tulevat juttelemaan ikkunasta. Heitä kiinnostaa esimerkiksi pihassa oleva vanha auto, Peitso kertoo.
Aluksi Peitso teki Katukappelin ikkunaan muunlaisia somistuksia. Kerran hän kokeili nukkekotiasetelmaa. Se jäi, kun ohikulkijat pitivät siitä niin paljon.
Ikkuna elää vuodenaikojen mukaan, ja kirkkovuoden suuret juhlat näkyvät siinä. Nyt ikkunaan on teipattu lisätietoa pääsiäissymboleista, joita katse poimii pihan tapahtumista. Onpa nukkekodissa vietetty kastejuhlaakin.
Hetkessä ikkunasomistus ei synny. Jonna Peitso etsii kalusteita ja tavaroita kotimaisilta ja ulkomaisilta kirpputoreilta ja näpertää niitä itse. Hän on päällystänyt nahalla pihaan parkkeeratun polkupyörän kynnenkokoisen satulan ja kutonut minipuikoilla villapaidan isänukelle, joka nukuttaa lasta vaunuissa. Trullit hän on Pohjanmaan tyttönä tietysti pukenut itse.
– Kuumaliimapistooli on paras kaverini. Mutta mittakaavasta en ole tarkka. Muuten homma menisi liian hankalaksi. Haen ikkunaan erityisesti tarinaa.
Peitso on harrastanut nukkekoteja lapsesta asti. ”Mineily” eli miniatyyrit ovat hänen juttunsa. Kotona hänellä on meneillään jättiprojekti, amerikkalaisen Beacon Hill -talon rakentaminen. Pelkkä talon kokoaminen on vähintään vuoden projekti, vaikka aviomieskin osallistuu rakentamiseen.
– Teen näitä ikkunoita ihmisille, koska siitä tulee heille iloa, ja niin minullekin. Molemmat saavat löytämisen iloa. Lapsi voi myös keksiä ikkunasta asian, jota ei oikeasti tapahdu, vaikka muuten nukkekodin asukkaat elävät tavallisten ihmisten elämää.
Jonna Peitson nukkekoteja voi katsella blogissa: http://kahvikujalla.blogspot.fi/
Jaa tämä artikkeli: