Nuoren miehen käänteentekevä kesä
”Kun olen aloittanut lukion syksyllä, minivogueita on ollut pojista vasta kahdella, mutta nyt on jo useammalla kuin ei ole. Hinta on kova ja pitäisi kasvattaa ensin melkein olkapäihin asti.”
Olli Jalosen Miehiä ja ihmisiä -romaanin päähenkilö on 17-vuotias vakavan oloinen lukiolaispoika, joka alkaa kantaa vastuuta perheen toimeentulosta isän sairastuessa ja jäädessä työttömäksi. Hän hankkii kesätyöpaikan peltifirmasta ja asuu viikot työpaikalla asuntovaunussa.
Nuori mies pääsee kokemaan aikuisten, melko kovapintaisten, ammattimiesten arkea, jossa on ulkopuolisen silmin usein surkuhupaisilta tuntuvat vääntönsä. Vapaa-aikansa hän viettää kavereidensa seurassa. Poika kokee muun muassa ensi humalansa ja rakastumisensa 1970-luvun alun musiikin soidessa taustalla.
Romaani herättää kyseisenä aikana nuoruutensa viettäneessä nostalgisia tunteita. Se on myös hieno kuvaus kesästä, joka on päähenkilölle monella tavalla käänteentekevä. Poika kertoo ihmisistä ja tapahtumista omasta näkökulmastaan, omalla äänellään. Peltifirman työ- ja ihmissuhdekuvioiden runsas kuvailu kuitenkin tuntuu puuduttavalta. Tekstissä olisi muutenkin ollut varaa tiivistää.
Marjo Kytöharju
Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä. Otava 2014.
Jaa tämä artikkeli: