Kuva: Thinkstockphoto
Nuoret muuttavat vanhusten palvelutaloon
Miltä tuntuisi muuttaa palvelutaloon parikymppisenä? Nuoret asuvat tulevaisuudessa ehkä myös vanhusten yksityiskodeissa.
Helsingin kaupunki etsii kolmea alle 25-vuotiasta asumaan Laajasaloon Rudolfin palvelutaloon. Tarjolla on yksiöitä 250 euron kuukausivuokralla. Ainoa ehto on, että nuoret viettävät viikossa kolmesta viiteen tuntia aikaa vanhusten kanssa.
”Kuulimme yhdestä palvelutalosta Hollannissa, jossa opiskelijat ovat asuneet jo pidemmän aikaa. Siellä malli on sellainen, että opiskelijat eivät maksa asumisestaan lainkaan vuokraa ja ovat vanhusten kanssa kolmisenkymmentä tuntia kuukaudessa”, kertoo Oman muotoinen koti -hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen.
Helsingissä järjestettävä kokeilu on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Nuoret eivät suinkaan vie asuntoja vanhuksilta, vaan tyhjät asunnot ovat löytyneet sosiaali- ja terveysviraston tilakartoituksessa.
Nuoret eivät korvaa hoitajia
Mielosen mukaan nuoret pystyvät elämään aivan tavallista elämää palvelutalossa.
”Toki ehkä joitakin pieniä tarkennuksia tehdään. Esimerkiksi vieraita ei voi juosta jatkuvalla syötöllä.”
Palvelutaloon muuttavat nuoret saavat käyttöönsä kuntosalin, saunan ja pesutuvan. Talosta löytyy myös ravintola, jossa nuoret voivat maksua vastaan syödä vaikka joka päivä lounaan.
Nuorten tarkoituksena ei ole Mielosen mukaan korvata hoitajia.
”Nuoret pystyvät tarjoamaan vanhuksilla seuraa, keskustelua, ehkä ulkoilua ja mahdollisesti retkillä käymistä. Ne ovat arkijuttuja, joita henkilökunta ei ehdi, eikä pysty tekemään”.
Nuorten ja vanhusten yhteisasumisella tavoitellaan sitä, että sukupolvien välinen vuorovaikutus lisääntyisi ja ymmärrys toisten maailmoista lisääntyisi. Samalla yritetään etsiä ratkaisuja nuorten asunnottomuuteen.
Yksiöt ovat keränneet jo runsaasti kiinnostuneita. Hakemuksia on tullut tähän mennessä noin 90.
Imagon kirkastusta
Palvelutalo Rudolf sai viime vuonna runsaasti negatiivista huomiota. Eduskunnan vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Anne Kumpula vieraili palvelutalossa kesällä ja totesi talon toiminnassa merkittäviä puutteita.
Hän koki esimerkiksi tilat pieniksi ja kuluneiksi. Lisäksi talo sai moitteita huonosta sisäilmasta ja riittämättömästä henkilökunnan määrästä.
”Haastattelemme osan yksiöiden hakijoista. Järjestämme haastattelut paikan päällä palvelutalossa, joten nuoret voivat itse todeta, minkälaiset tilat ne ovat heidän mielestään”, sanoo Mielonen.
Oman muotoinen koti -hankkeessa ovat mukana Helsingin nuorisoasiainkeskus, Toimiva kaupunki, Nuorisoasuntoliitto ja Y-säätiö.
Nuoret asumaan vanhusten yksityisasuntoihin
Palvelutalojen rinnalla nuoret voivat tulevaisuudessa asua myös vanhusten kodeissa. Oman muotoinen koti -hanke pyrkii kokeilujen kautta löytämään ratkaisuja alle 25-vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen.
Vuosi sitten pitkäaikaisasunnottomia nuoria oli pääkaupunkiseudulla liki 1 000. Pitkäaikaisasunnoton on ollut yli vuoden vailla asuntoa tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Asunnottomien määrä on ollut kuitenkin pitkällä aikavälillä laskussa.
Hankkeen projektipäällikkö Miki Mielosen mukaan uusien asuntojen tuotanto ei riitä ratkaisemaan asunnottomuutta. Hanke pyrkii löytämään vaihtoehtoja uudistuotannolle olemassa olevia tiloja hyödyntämällä.
Aiemmin hanke on majoittanut rakennusalan opiskelijoita Vartiosaaren huvilassa työpanosta vastaan. Lisäksi Kannelmäen kaksi vuotta tyhjillään ollut nuorisokoti sai hankkeen ansiosta uuden elämän 11 nuoren kimppakämppänä.
Lisäohjeet yksiöiden hakemisesta löytyvät Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nettisivuilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helena Vuotikka, 26, löysi kodin vanhainkodista
Hyvä elämäJoukko nuoria asuu edullisesti Simonkylän vanhustenkeskuksessa Vantaalla. Helena Vuotikka on oppinut vanhuksilta, ettei kannata miettiä sitä, mitä muut sinusta ajattelevat.