Nuorison hyvinvointi jätetty järjestöjen varaan
Luovaa kuntoutusta. Valon päivän tapahtumassa nuoret mielenterveyskuntoutujat esittivät työpajoissa tekemäänsä taidetta. Vasemmalla ohjaaja Annastiina Storm ja oikealla tilaisuuden juontaja Laura Sandberg.

Luovaa kuntoutusta. Valon päivän tapahtumassa nuoret mielenterveyskuntoutujat esittivät työpajoissa tekemäänsä taidetta. Vasemmalla ohjaaja Annastiina Storm ja oikealla tilaisuuden juontaja Laura Sandberg.

Nuorison hyvinvointi jätetty järjestöjen varaan

Julkinen sektori ei tarjoa riittävää apua mielenterveyspotilaille. Niinpä kolmannen sektorin palvelut paisuvat.

Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Sirpa Päivinen

Leikkiväki ry:n ruokasalin kattoa koristavat värikkäät origami-paperilyhdyt. Kukkamaiset lyhdyt tehtiin viime syksynä yhdistyksen 10-vuotisjulhiin, mutta jätettiin juhlien jälkeen paikoilleen talvivaloiksi.

Helmikuun alussa ne valaisivat jo perinteikästä Valon päivän juhlaa, jonka järjestivät tänä vuonna yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän mielenterveystyö, Omaiset mielenterveystyön tukena, Mielenterveyden keskusliitto, Niemikotisäätiön kulttuuripaja ELVIS sekä Leikkiväki ry. Tapahtuma oli suunnattu nuorille mielenterveyskuntoutujille.

Valon päivän juhla järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Tapahtuman takana on Mieli maasta ry, joka tukee masennuksesta kärsiviä ja heidän läheisiään.

– Pitkän talven jälkeen menemme kohti valoa. Valon määrä lisääntyy, ja se voi olla monelle vaikea paikka, Mielenterveyden keskusliiton aluejohtaja Henri Rinkinen sanoo.

Neljä alle 30-vuotiasta nuorta jää joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Kolmannen sektorin järjestämä matalan kynnyksen mielenterveystyö paikkaa niitä aukkoja, joita psykiatrian poliklinikat jättävät.

Diakonissa Anja Ollila Helsingin seurakuntayhtymästä kertoo, että Helsingissä hoitoon on vaikea päästä. Nuori ei itse välttämättä osaa hakea tarpeeksi ajoissa apua tai löydä avun lähteille. Ilman omaisten jää helposti hoidon ja muiden tukitoimien ulkopuolelle.

– Nykyiset hoitokäytännöt eivät ole riittäviä. Siksi kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli mielenterveyskuntoutujien arjessa ja pärjäämisessä, Ollila sanoo.

Leikkiväki ry:n toiminnanjohtajan Seija Tanskasen mielestä nuorten mielenterveysongelmat ovat yhteisön, eivät vain yksilöiden ongelma.

– Ei ole kyse siitä, että jollain ”niillä” menee huonosti. Nuoret luhistuvat yhteisön asettamien paineiden alle. Raha ratkaisee ja aina on kiire.

– Nämä nuoret eivät ole löytäneet väylää elämässä, hän sanoo.

Tanskasen mielestä tärkeintä on löytää oma tehtävä. Jokin sellainen intohimon kohde, joka tuntuu mielekkäältä silloinkin, kun se on vaikeaa tai hankalaa. Tanskanen tietää mistä puhuu, sillä hän perusti Leikkiväki ry:n kymmenen vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen kaupan alalla.

– Se, mikä estää, on elämisen pelko. Nuorilla se on keskiössä. He pelkäävät, etteivät kelpaa ja pärjää.

Ennen oman tehtävän löytämistä pitäisi kuitenkin saada elämän perusasiat kuntoon.

Tanskanen epäilee, että mielenterveyshoidon vika on asenteissa. Hoitoon ei panosteta riittävästi, vaikka selkeä tarve olisi. Hänen kokemuksen mukaan terapiaa on vaikea saada, mutta lääkkeitä ei.

– Tätä ongelmaa ei ratkaista aivokemiaa tutkimalla.

– Jos sydän- ja verisuonitautien hoitojonosta siirtyisi joka päivän neljä ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle, ajateltaisiin, että jotain täytyy tehdä hoidon sisällöille.

Kulttuuripaja Elvis ja Leikkiväki ry järjestävät nuorille mielenterveyskuntoutujille matalan kynnyksen kuntouttavaa toimintaa. Sekä Elviksen että Leikkiväen toimintaan pääsee mukaan ilman lähetettä, mutta useimmat tulijoista kuulevat mahdollisuudesta ensimmäisen kerran psykiatrian poliklinikoilla.

Elvis järjestää 18–35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille erilaisia harrasteryhmiä, joita vetävät vertaisohjaajat. Tarjolla on esimerkiksi bändi- ja studiotoimintaa, luovaa kirjoittamista, lauta- ja konsolipelejä, punttisali sekä kulttuuriretkiä.

Mukaan voi tulla ympäri vuoden tulohaastattelun kautta, ja vapaaehtoisiin ryhmiin saa osallistua silloin, kun haluaa. Ohjaaja Tapio Kojo kertoo, että toiminnassa on mukana noin 140–150 nuorta.

Leikkiväki ry järjestää 17–30-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille kuntouttavaa työpajatoimintaa. Kutomolaiset ja Klemmarilaiset kokoontuvat Leikkiväen tiloihin viitenä päivänä viikossa, viideksi tunniksi kerrallaan.

Pajalla tehdään kädentöitä, taiteellista työtä ja erilaisia retkiä sekä harrastetaan liikuntaa. Erilaisia käsitöitä ja roiskemaalaustekniikalla maalattuja kuvakorttisarjoja myös myydään. Kahdeksan kuukauden työpajajaksosta saa työharjoittelutodistuksen.

Työpajat käynnistyvät syksyllä, mutta toimintaan voi hakea mukaan ympäri vuoden. Ohjattua työskentelyä on myös kesällä. Toimintaan osallistuu vuosittain noin 60 nuorta, mutta Seija Tanskanen arvioi, että tulijoita olisi kaksinkertainen määrä.

Helsingin seurakuntayhtymän mielenterveystyö tekee yhteistyötä erilaisten mielenterveysalan järjestöjen kanssa. Seurakunnat järjestävät myös erilaisia vertaistukiryhmiä ja luovat siirtymätyöpaikkoja kuntoutujille.

Valon päivän tapahtuma oli seurakuntayhtymän ja tapahtumassa mukana olleiden järjestöjen ensimmäinen konkreettinen yhteistyöhanke.

Jaa tämä artikkeli: