Nuorta pitää tukea arjessa eli koulussa
Kovinakin taloudellisina aikoina kouluilla tulee olla riittävästi rahaa. Lisäsäästöjen kohdentaminen kouluihin olisi virhe, johon meillä ei ole varaa. Kun hoidamme lapsemme ja nuoremme hyvin, säästyy paljon rahaa. Ja ennen kaikkea säästyy ihmisiä.
Seurakunnat ovat kunnan kannalta ilmainen resurssi, jota kouluissa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Seurakunnissa on töissä nuorisotyön rautaisia ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. He osaavat tutustuttaa nuoria toisiinsa, luoda heille turvallista ilmapiiriä. Sitä työtä tehdään seurakunnissa jokaisen rippikouluryhmän kanssa. Toivoisin samaa panostusta kouluihin. Rippikoulussa nuori viettää elämästään noin puoli vuotta, josta intensiivistä yhdessäoloa on yleensä noin viikko leirillä. Koulussa hän on jatkuvasti.
Nuorten tukeminen heidän arjessaan on täysin linjassa kirkon strategian kanssa, jossa korostetaan lähimmäisistä huolehtimista ja oikeudenmukaisuuden puolesta taistelemista. Mikä olisi parempaa lähimmäisistä huolehtimista kuin heidän auttamisensa heidän omassa arjessaan?
Nuorisotyöntekijät voivat auttaa siinä, missä yläkoulun aineenopettajat eivät koulutuksensa puolesta ole omimmillaan. On paljon helpompaa ehkäistä ongelmia ennalta kuin selvittää niitä niiden jo synnyttyä. Nuorten sosiaalisia taitoja pitää kehittää ja koulujen yhteisöllisyyttä tukea ottamalla myös vanhemmat mukaan. Käyttäkäämme tässä tärkeässä työssä kaikki mahdolliset resurssit.
Laura Mäntylä
Helsinki
Jaa tämä artikkeli: