Nuorten suosikki
Kirkko opetti aikoinaan suomalaiset lukemaan. Naimisiin ei päässyt, ellei ollut käynyt rippikoulua. Niinpä väki kävi kiltisti kirkon koulussa ja lukutaito juurtui kansaan. Luterilainen ajatus siitä, että pitää jokaisen voida ja osata lukea Raamattua omalla äidinkielellään, loi perustan suomalaiselle kansansivistykselle.
Jäänteitä vanhasta järjestelmästä on vielä jäljellä. Rippikoulun suorittamista edellytetään edelleen ennen kuin tie kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen aukeaa. Nuoret puhuvat yhä riparin yhteydessä naimaluvasta. Syy sen käymiseen lienee nykyään kuitenkin toinen: yleinen tapa, osa nuorisokulttuuria, kaveritkin menevät, perhe ja suku vaativat, rippilahjat.
Rippikoulun suosio on säilynyt hämmästyttävän vahvana. Viime vuonna sen kävi yli 50 000 varsinaisessa rippikouluiässä ja myöhemmin vielä pari tuhatta. Yli tuhat nuorta liittyi kirkkoon riparin jälkeen. Liki yhdeksän kymmenestä nuoresta suorittaa rippikoulun. Vaihtoehtona voimakkaasti esiin nostettujen prometheus-leirien suosio matelee alle tuhannessa vuosittaisessa kävijässä. Kun vielä 25 000 nuorta käy vuosittain isoskoulutuksen ja 15 000 toimii isosena, ei ole liioiteltua sanoa, että rippikoululla on yhä vankkumaton asema suomalaisten nuorten elämässä.
Helsinkiläisistä nuorista jonkin verran yli 60 prosenttia käy riparin. Se on vähän verrattuna koko maan lukuihin. Espoossa ja Vantaallakin prosentit ovat huomattavasti korkeammat. Helsingin lukuja selittää osittain alhaisempi kirkkoon kuuluvuus. Silti on syytä kysyä, onko täällä tehty jotakin huonommin kuin naapureissa.
Rippikoulun suosio ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Ruotsissa se on romahtanut alle 40 prosenttiin. Meillä suosion säilyttämistä on auttanut myös itse riparin sisällön pitäminen tuoreena. Se ei ole pänttäämistä, vaan parhaimmillaan asioiden pohtimista yhdessä. Kovin syvälle ei nuorten kanssa useinkaan päästä, mutta hyvältä tuntuva yhdessäolo jo sinänsä antaa monelle tärkeän elämyksen ja muiston.
Eikä kysymys ole vain nuorista itsestään. Rippikoulu ja siihen liittyvä konfirmaatio ovat tärkeitä elämänvaiheita ja juhlia koko perheelle ja suvulle. Niitä ei totisesti ole liikaa tässä arjen ja kiireen täyttämässä maailmassa.
Seppo Simola, päätoimittaja
Jaa tämä artikkeli: