Eläintarha inspiroi. Äänitaiteilija Johannes Ylipään Plantomime, soiva kasvi, hämmästytti Grey Cube Festivalilla kesäkuun alussa. Kuva: Päivi Raivio
Nykytaidetta karhulinnoissa
Korkeasaaren vanhat karhulinnat ovat muuttuneet kesän ajaksi Grey Cube Gallerioiksi. Miksi niihin haluttiin viedä taidetta, kuraattori Päivi Raivio?
– Yli sata vuotta vanhat, kauan tyhjillään olleet karhulinnat tuntuivat hienolta ja erikoiselta paikalta nykytaiteelle. Galleriaidea liittyy Maaseudun Sivistysliiton ympäristösivistykselliseen hankkeeseen Paikan tuntu – paikan identiteetti. Siinä vähällä käytöllä olleita tiloja adoptoidaan taiteen esittämispaikoiksi uudenlaisen toimintamallin mukaisesti.
Miten uskot idean toimivan?
– Olen ollut paljon mukana tämäntyyppisissä projekteissa, ja taiteen vieminen johonkin erilaiseen paikkaan on tuottanut aina erityistä iloa ja energiaa. Paikan päätoiminta voi olla jotain aivan muuta kuten tässä tapauksessa. Taide toimii parhaiten tällaisessa ympäristössä siten, että teoksissa on mietitty paikan luonnetta ja historiaa ja haettu niistä innoitusta. Kun taidetta kohtaa odottamattomassa ympäristössä, se antaa katsojalle uusia näkökulmia ja ulottuvuuksia.
Millaista taidetta karhulinnoissa on esillä kesäkuussa?
– Karhulinnoissa nähdään kolmen taiteilijan paikkasidonnaiset installaatiot. Ykköslinnassa on Tiina Raitasen vanhoista aidanpaloista koostuva teos, josta ajan syömät elementit ja rakenteet tekevät kiehtovan monitasoisen. Kakkoslinnassa on nähtävissä Justin Tyler Taten ilmapalloteos, ja se kyseenalaistaa eläintarhan viihdyttämisajatusta ja eläinten roolia siellä. Haoshin Chang puolestaan on lavastanut kolmoslinnaan peilimaailman, joka kääntää subjektin ja objektin päälaelleen.
– Karhulinnoissa järjestetään loppukesästä myös kaksi Grey Cube Festivalia. Niissä on hetkellistä ja kokemuksellista esitystaidetta, esimerkiksi paikan henkeen liittyvää musiikkia, tanssia, teatteria ja työpajaa.
Marjo Kytöharju
Lisätiedot: www.greycube.fi
Jaa tämä artikkeli: