Pyhä perhe. Ivo Piazza – Ortisei / St. Ulrich (Bolzano) 2011. Sembramäntyä. Pohja 100 x 25 cm, korkeus 66 cm. Galaria Unika -kokoelma – Ortisei. Tuomiokirkon krypta, Kirkkokatu 18.
Nyt seimellesi seisahdan
Italialainen seimitaide ja seimiperinne esittäytyvät Tuomiokirkon kryptassa.
Pälvi Ahoinpelto
ja italialaiset jouluseimet -näyttelyluettelo
Sana seimi tarkoittaa eläinten ruokakaukaloa, joka on rakennettu puusta tai savesta tai koverrettu kiveen. Seimi oli Jeesus-lapsen ensimmäinen vuode. Jouluseimi tarkoittaa asetelmaa, joka kertoo jouluevankeliumin tarinaa ensimmäisestä joulusta ja Jeesuksen syntymästä siihen liittyvine tapahtumineen ja hahmoineen.
Suomessa jouluseimiperinne on laajentunut kirkkosaleista julkisiin tiloihin kuten kauppojen näyteikkunoihin sekä vähitellen myös koteihin. Seimiasetelman rakentaminen on jo olennainen osa monen suomalaisen adventtia, Jeesuksen syntymän odotusta.
Jouluseimen rakentaminen voi olla näkyvä jouluevankeliumi, uskontunnustus ja rauhan rukous.
Ensimmäisen jouluseimen toteuttaja oli perimätiedon mukaanFranciscus Assisilainen, joka vuonna 1224 halusi aivan erityisellä tavalla kertoa ihmisille, että jouluna Jeesus Kristus, Rauhan ruhtinas, syntyy ihmisten ja heidän erimielisyyksiensä keskelle. Franciscus rakensi ensimmäisen seimen Greccion läheiseen luolaan yhdessä kyläläisten kanssa, jotka pukeutuivat seimen hahmoiksi. Perinne lähti leviämään, kun monet rakensivat kotiin oman jouluseimensä.
Keski-Euroopassa seimiperinne elää vahvana, ja monessa perheessä seimiasetelmia rakennetaan yhdessä vähitellen ensimmäisestä adventista alkaen. Maria ja Joosef sekä eläimet ovat asetelmassa jo varhain, mutta Jeesus-lapsi asetetaan paikalleen seimen oljille vasta jouluyönä. Omilleen muuttava lapsi saattaa saada perheen jouluseimestä mukaansa hahmon tai pari, joiden ympärille hän alkaa rakentaa omaa seimeään.
Seimiä voidaan rakentaa esimerkiksi savesta, puusta tai paperista, ja seimihahmot voivat olla monenkokoisia aivan miniatyyreistä ihmisen kokoisiin tai vieläkin suurempiin. Vaikka seimi on persoonallinen ja tekijänsä näköinen, se toistaa tiettyjä aiheita.
Seimiasetelmassa kaikelle voidaan ajatella oma merkityksensä. Itämaan tietäjät esimerkiksi kuvaavat kolmea maanosaa – Aasiaa, Afrikkaa ja Eurooppaa. Tietäjät ja paimenet kuvaavat usein kummatkin ihmisen kolmea eri ikäkautta eli nuoruutta, keski-ikää ja vanhuutta. Aasin voidaan ajatella kuvaavan Jeesuksen roolia taakkojen kantajana. Usein taiteilijat ovat sijoittaneet seimiasetelmaan Jeesuksen lähelle myös oman kylän väkeä, esimerkiksi eri ammattien harjoittajia.
Myös katsoja voi ajatella itsensä seimen ääreen. Olenko härkä, tuo hiljainen, vahva ja itsepäinen puurtaja? Vai olenko karitsa, joka kirmailee huolettomana ymmärtämättä paljoakaan, mitä ympärillä tapahtuu? Olenko kenties paimen, jonka tehtävänä on pitää huolta niistä, jotka minulle on uskottu?
Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttely on nimeltään Ja tapahtui niinä päivinä – In quei giorni… – In those days… , ja se avataan maanantaina 9.12. kello 10. Näyttelyn koordinaattorina toimii italialaisen seimitaiteen asiantuntija Michela Rossetti. Siellä on mahdollista tutustua paitsi Italian merkittävään seimiperinteeseen myös sen välittämään hengelliseen viestiin.
Näyttelyyn liittyy myös muita helsinkiläisiä kohteita kuten Sinebrychoffin museo, Tuomiokirkko, Pyhän Henrikin katedraali, Stockmannin tavaratalo ja Helsingin päärautatieaseman aula.
Kryptan näyttelyssä on esillä valikoima taiteellisesti korkeatasoisia teoksia, jotka on asetettu esille maantieteellistä reittiä noudattaen. Niiden kautta seurataan vanhinta seimiperinnettä edustavien alueiden historiaa ja niiden ominaistyylejä. Teoksia ovat toteuttaneet kiinnostavimpiin lukeutuvat nykytaiteilijat.
Seimiasetelmat ovat näyttäviä, ja isoimmat seimet ovat luonnollista kokoa. Lucanialainen taiteilija Francesco Artese, jonka teoksia on ollut näytteillä muun muassa New Yorkissa ja Betlehemin Jeesuksen syntymäkirkon museossa, on luonut erityisesti Helsingin tuomiokirkon kryptaan tarkoitetun jouluseimen. Hänen seimiään on innoittanut Basilicatan alueen pyhyyttä henkivä maisema, jossa on 150 uskonnollista rakennusta. Artesen suuri maisemallinen jouluseimi on nähtävänä Turun tuomiokirkon Agricola-kappelissa.
Helsingin tuomiokirkon kryptassa on nähtävänä myös Val Gardenan omintakeisia puusta veistettyjä seimiä, terrakotasta ja mehiläisvahasta valmistettuja sisilialaisia seimiä, elämää uhkuvia napolilaisia seimiasetelmia, Leccen paperimassasta tehtyjä seimiä sekä Emilia Romagnan ja Marchen alueiden huolella rekonstruoituja seimikokonaisuuksia.
Näyttelyn tärkeimpiin teoksiin lukeutuu muun muassa roomalaisen taiteilijan Christian Apredan teatterilavastusta muistuttava 4 x 3 metrin kokoinen seimi Dolabellan kaari vuodelta 2012. Kylän jouluseimeen on taiteilija Roberto Vanadian kuvannut sisilialaista maanviljelysmaisemaa ja perinteisiä ammatteja.
Italialaisten jouluseimien näyttely 9.12.2013–6.1.2014
maanantaista lauantaihin kello 10–17 ja sunnuntaisin kello 12–18 paitsi lauantaina 14.12. klo 14–18 ja tapaninpäivänä 26.12., uudenvuodenpäivänä 1.1. ja loppiaisena 6.1. kello 12–18 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Näyttelyn järjestävät Italian kulttuuri-instituutti ja Italian suurlähetystö yhteistyökumppaneinaan
Kirkko Helsingissä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja
Helsingin jouluseimet -tapahtuma. Näyttelyn suojelijana toimii
Italian ulkoasiainministeriö. Vapaa pääsy.
Helsingin jouluseimet ovat olleet osa Aleksanterinkatua jo
vuodesta 1999 lähtien. Tänä vuonna liikkeiden ikkunoissa nähdään pääasiassa italialaisia jouluseimiä 24. marraskuuta alkaen.
Lisätietoa: www.jouluseimet.fi
Jaa tämä artikkeli: