Rantakesän tapahtumia voi järjestää 13 paikkaan, muun muassa Taivallahden puistoon, Pyhän Birgitan puistoon ja Hakaniemenrantaan, vinkkaa tapahtuman ideoija Tanja Jänicke. Kuva: Jani Laukkanen
Nyt voit ottaa Stadin rannat haltuun – kunhan ilmoitat
Tanja Jänicke toivoo, että Helsingin rannat täyttyisivät ihmisistä ja tapahtumista. Nyt hän onkin mukana tuottamassa Rantakesä 2016-konseptia.
Rannat ovat Helsingin sydän. Tänä kesänä niistä nauttimiseen onkin erityinen mahdollisuus, kun Rantakesä 2016 -konsepti starttaa kesäkuun toisella viikolla.
– Meillä on yli 130 kilometriä kaikille avointa rantaviivaa. Näin ei ole missään muualla maailmassa, hehkuttaa Rantakesä 2016 -tapahtuman ideoija, tuottaja Tanja Jänicke Yhteismaa ry:stä.
Kuutamotansseja ja kirpputoreja
Viime kesänä Narinkkatorilla oli Helsingin rantaviivaa käsittelevä näyttely. Kun Jänicke tapasi näyttelystä vastanneen Meri Louekarin Rakennustaiteen museosta, yhteistyökuvio oli selvä.
Nyt kuka tahansa voi ketterästi järjestää rannoilla avoimia, maksuttomia tapahtumia, kuten kuutamotansseja, kirpputoreja, kalastusta tai tenniskilpailuja, mutta ei rymyfestareita tai kaupallisia tapahtumia. Lupia ei tarvitse, vain ilmoitus Rantakesään riittää.
Jänicke uskoo, että jos ihmisille annetaan lupa käyttää kaupunkitilaa mielekkäästi, he myös ottavat vastuuta.
– Jos kaikki kielletään, käyttäydytään helposti kuin siat pellossa. Tarkoitus onkin, että vieraat jättäisivät paikat siistiksi lähtiessään.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana monet telakat, satamat ja joutomaat ovat muuttuneet asuin- ja virkistysalueiksi. Kun Jänicke oli lapsi, vapaita rantoja oli lähinnä vain Pihlajasaaressa, Hietalahdessa ja Suomenlinnassa.
Illalliselle Helsingin taivaan alle
Helsinki-päivänä 12.6. järjestetään jo perinteeksi muodostunut tapahtuma, Illallinen Helsingin taivaan alla. Silloin Pohjois-Esplanadi suljetaan ja kadulle katetaan pitkä pöytä valkoisine liinoineen tuhannen ihmisen illallispaikaksi.
– Ensimmäiset 800 lippua menivät kolmessa minuutissa. On ihan turha sanoa, että suomalaiset eivät tykkää jutella tuntemattomille tai syödä yhdessä, Tanja Jänicke naurahtaa.
Helsinki-päivä kuluu häneltä pitkälti illallistapahtuman liikennejärjestelyissä ja tavaroiden roudaamisessa.
Ahvenanmaalle "autiolle saarelle"
Tanja Jänicken paras rantamuisto on Pihlajasaaresta, jossa hän avioitui elokuussa kaksikymmentä vuotta sitten. Ympärillä olivat vain kuohuva meri ja kalliot. Jänicken perheellä on muutenkin läheinen suhde mereen. Kesällä he menevät useaksi viikoksi autiolle saarelle Ahvenanmaalle. Pieneen kalamökkiin ei tule juoksevaa vettä eikä sähköä, ja ruoka laitetaan ulkokeittiössä.
Aika kuluukin helposti, muun muassa kalastaen ja kaloja peraten. Jos ylimääräinen tuokio jää, Tanja Jänicke lukee kirjaa. Pienen kuun aikana säkkipimeää mökkiä valaisevat taskulamput ja öljylamput.
Jos saarelle iskee ukkonen, se tulee rajuna. Kerran, kun Jänicke oli lastensa kanssa kolmisin mökillä, kolme ukkosrintamaa kohtasi. Salamat löivät pystyyn ja poikittain niin, että nainen mietti, onko se edes todellista.
– Salama löi viereeni maahan ja palasi takaisin taivaalle minua pitkin niin, että sain pienen sydänportin repeämän. Hengenlähtö oli lähellä. Toipuminen vei kuukausia. Siitä jäi pieni ukkospelko.
P.S.
Asun Eirassa vuokralla vanhassa kerrostalossa, jonka ikkunat avautuvat suoraan merelle.
Nautin merestä, kulttuuritapahtumista ja ystävien tapaamisesta.
Haaveilen minimalistisen kauniin merikylpylän suunnittelemisesta, jossa terassilla voisi talvella sujahtaa untuvamakuupussiin ja juoda kuumaa teetä. Olen alkuperäiseltä ammatiltani sisustusarkkitehti.
Jaa tämä artikkeli: