Oikeita työpaikkoja odotellessa
Risusavotta 2.0. Hallituksen asettama työryhmä etsii tapoja työttömien aktivoimiseen. Kriitikot suuttuivat risusavotta-puheista.

Risusavotta 2.0. Hallituksen asettama työryhmä etsii tapoja työttömien aktivoimiseen. Kriitikot suuttuivat risusavotta-puheista.

Oikeita työpaikkoja odotellessa

Työttömät yritetään saada mukaan yhteiskunnan toimintaan. Kilpailevatko uudet keinot palkkatyön kanssa?

Virallistettu rikos. Sitä kuntouttava työtoiminta on sosionomi, oikeustieteen kandidaatti Sakari Timosen mielestä.
Kuntouttavassa työtoiminnassa pitkäaikaistyöttömälle tarjotaan työtä tai muuta aktivoivaa toimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Palkkio osallistumisesta on 9 euroa päivältä, joka maksetaan toimeentulotuen lisäksi. Kieltäytymisestä seuraa sanktioita.
”Laki kuntouttavasta työtoiminnasta pitäisi nimetä laiksi palkattomasta pakkotyöstä”, Uuninpankkopoika- nimistä yhteiskuntakriittistä blogia kirjoittava Timonen sanoo.
Timonen ehdottaa, että kuntouttava työtoiminta korvattaisiin kokonaan palkkatuetulla työllä.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Jouko Karjalainen arvioi, että laki kuntouttavasta työtoiminnasta toimi ajatellulla tavalla 2000-luvun alkupuoliskon. Siihen asti kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina oli ollut muutamia tuhansia ihmisiä.
Tilanne muuttui, kun kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuus laajennettiin koskemaan ensin nuoria ja lopulta kaikkia työttömiä.
”Alkuperäinen ajatus katosi aivan liian kauas. Kuntouttavaan työtoimintaan on haettava nyt uutta sisältöä.”
Karjalaisen mielestä kuntouttava työtoiminta on joidenkin ihmisten kohdalla toimivin ratkaisu. Kuntouttava työtoiminta on varsin joustavaa, ja siihen liittyy sosiaalinen kuntoutus.
Palkkatuetussa työssä sen sijaan on normaalin palkkatyön puitteet, kuten säännöllinen työaika ja työehtosopimuksen mukainen palkka. Palkkaava yritys, säätiö tai kunta saa palkkatukea henkilön palkkaamisesta.
Karjalainen on jäsenenä osallistavaa sosiaaliturvaa selvittävässä työryhmässä, jonka asetti Kataisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok).
Työryhmä pyrkii löytämään pitkäaikaistyöttömille uusia aktivointikeinoja jatkuvien kuntouttavan työtoiminnan jaksojen tilalle. Sen toimikausi päättyy helmikuussa 2015.
Tavoitteena on, että työllistymisedellytykset paranisivat ja syrjäytyminen vähenisi.
”Asettaisin tavoitteen paljon matalammalle. Että saisimme kuntouttavalle työtoiminnalle vaihtoehtoja, jotka perustuvat enemmän vapaaehtoisuuteen, ei sanktioiden lisäämiseen”, Karjalainen sanoo.
Kuntouttava työtoiminta ei saa kilpailla oikeiden töiden kanssa, mutta se ei saa myöskään olla turhaksi koettua puuhastelua.
”Se on hirveän ahdas rako, missä pitäisi yrittää kehittää jotakin uutta toimintatapaa.”
Uusia ideoita työttömien aktivoimiseen etsitään kuntapilottien avulla. Erilaisia työllisyyskokeiluja toteutetaan syksyn 2014 aikana kuudessa eri maakunnassa. Tavoitteena on löytää työmuotoja, jotka eivät uhkaa työmarkkinoita.
”Siellä haetaan ideoita, ei valmiita toimintamalleja. Tuloksena saatavat ideat ovat sovellettavissa myös pääkaupunkiseudulla”, Karjalainen sanoo.
Pian työryhmän asettamisen jälkeen leimahti keskustelu, jossa hallitusta moitittiin orjatyön ja työttömien risusavottojen ajamisesta.
Sosiaalipolitiikan tohtori Anna-Maria Isola arvioi, että osallistavan sosiaaliturvan valmistelu on onnistuttu kampeamaan oikealle uralle alkuvaiheen vastikkeellisuuspuheiden jälkeen. Isolan mukaan osallisuus, toisin sanottuna mahdollisuus kuulua johonkin ja vaikuttaa, on vastikkeellisuutta tärkeämpää.
”Pelkään, että keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta on vain retoriikkaa, jolla valmistetaan ihmisiä suurempiin muutoksiin sosiaaliturvajärjestelmässä.”
Pilotteihin osallistuneiden ihmisten kokemukset ovat Karjalaisen mukaan olleet myönteisiä. Pilotit ovat vielä alkuvaiheessa, joten vielä on mahdotonta sanoa, miten ihmiset kokevat osallistamisen.
Piloteissa järjestetään muun muassa medialeirejä, joissa harjoitellaan medianlukutaitoa, mutta ei tuoteta kaupallisen median kanssa kilpailevaa sisältöä. Yhdessä pilotissa kokeillaan asiakasraatia, joka osallistuu sosiaalitoimistojen työn kehittämiseen.
Perinteisempää kuntouttavaa työtoimintaa edustaa Rauman pilotti, jossa työllistettävät ovat muun muassa ulkoiluttaneet vanhuksia.
Mikäli sosiaaliturvan vastikkeellisuus lisääntyy, aktivointitoimenpiteistä kieltäytymisestä seuraisi työttömyysturvaa saaville karenssi ja toimeentulotukea saaville perusosan alentaminen.
Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas pitää osallisuushankkeen vaarana sitä, että lopputuloksena syntyy jälleen uusi byrokraattinen malli.
”Se lisäisi entisestään sosiaaliturvajärjestelmän sekavuutta. Mielestäni koko sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi uudistaa päällekkäisyyksien välttämiseksi”, Kangas sanoo.
Helsingin Diakonissalaitoksen kehitysjohtaja Liisa Björklund perää osallisuuskeskusteluun aitoa vastavuoroisuutta. Ihminen ei saa jäädä vain toimenpiteiden kohteeksi, jota potkitaan kohti toivottua aktiviteettia.
Lähtökohdaksi pitäisi Björklundin mukaan ottaa ihmisen omat voimavarat ja tilanne.
”Kaikilla ihmisillä, myös vaikeaan asemaan joutuneilla, on osaamista ja taitoja, joista olisi yhteiskunnassa hyötyä.”

Jaa tämä artikkeli: