Olemmeko kaikki kerettiläisiä?
Harhaoppisuus riippuu Jaakko Heinimäen mukaan asiayhteydestä.
Jeesus oli harhaoppinen juutalainen, ja Martti Luther se vasta kerettiläinen olikin.
– Kysymyksessä puhdas- tai vääräoppisuudesta pitää aina ottaa konteksti huomioon, totesi Jaakko Heinimäki maanantaina 24.8. Porthanian Tiedekulmassa.
Pappiskirjailija Heinimäen harhaoppien historiaa luotaava Kerettiläisen käsikirja julkaistaan lokakuussa. Heinimäki oli keskustelemassa harhaopeista ja kansanuskosta uskontotieteen dosentti, pappi Risto Pulkkisen kanssa. Pulkkisen tuorein teos Suomalainen kansanusko ilmestyi viime vuonna.
Mikä on harhaoppi? Kysymys ei ole aivan simppeli. Kristinuskon keskeiset opinkohdat lyötiin lukkoon 300–500-lukujen kirkolliskokouksissa, mutta esimerkiksi kolminaisuuteen tai Kristuksen inhimilliseen ja jumalalliseen luontoon liittyvät mysteerit ovat aina herättäneet vastalauseita.
– Ollaksesi hereetikko sinun pitää olla jotakin muuta kuin valtavirtaa. Helppo ratkaisu on uskoa niin kuin papit käskevät, Jaakko Heinimäki linjasi.
Kerettiläisyys liitetään usein omilla aivoilla ajattelemiseen, mutta näkemys on Heinimäen mielestä yksipuolinen. Omalla ajattelulla voi yhtä hyvin päätyä kirkon näkökulmasta oikeaan oppiin. Katekismusta syleilevälle kristillisyydelle ei kuitenkaan ole tyypillistä rohkaista yksilöä seuraamaan ajatuksiaan, minne ne vievätkin.
– Minun mielestäni tällainen uteliaisuus voisi olla virkistävää. Jos yhtään Jumalaan tai johdatukseen luottaa, niin kai siinä voi mennä niin pitkälle kuin älli vain tilaa antaa, Heinimäki pohti.
Risto Pulkkinen ei harhaopeista paljoa stressannut.
– Minä en usko, että kansassa on ollut koskaan yhtään oikeaoppista. En itse asiassa usko, että meistä kukaan on oikeaoppinen. Me ollaan kaikki kerettiläisiä.
Jaakko Heinimäen mukaan opin korostus suomalaisessa nykykristillisyydessä juontaa reformaatiosta.
– Lutherin keskeinen oivallus oli sama kuin apostoli Paavalin, että me emme pelastu ansioidemme takia, vaan yksin armosta. Tätä korostettaessa meiltä on luterilaisuudessa ehkä jäänyt huomaamatta, että emme myöskään pelastu oikeiden Jumalaa koskevien mielipiteidemme takia, vaan armosta, Heinimäki totesi.
Risto Pulkkisen mielestä pahin kerettiläinen onkin sellainen, joka uskoo voivansa saada Jumalan kielellisesti haltuunsa. Heinimäki huomautti, että opin korostaminen sulkee monet ihmiset väkisinkin kristinuskon ulkopuolelle.
– Jos ajatellaan, että ollakseen kunnollinen kristitty täytyy ymmärtää opillisia asioita, se tarkoittaa, että vaikeasti kehitysvammainen ihminen ei voi olla kristitty.
Jaa tämä artikkeli: