Olen uuden edessä
Jumala, nyt minua pelottaa. En tahdo kenenkään ihmisen tästä tietävän, mutta Sinulle uskoudun. Kaikki muut näyttävät siltä, että osaavat kaiken, ja minäkin haluan näyttää varmalta ja pätevältä.
Minua pelottaa tämä kaikki uusi edessä ja ympärillä, nämä paikat, nämä tilanteet, nämä ihmiset. Kaiut tuntemattomissa käytävissä. Äänet, joiden lähdettä korva ei tunnista, nämä vieraat hajut ja tuoksut.
Voi miten hartaasti tätä muutosta toivoin, miten kauan näin unia uusien ovien aukeamisesta. Iloisena ja kiitollisena otin vastaan tiedon tulevista mahdollisuuksista. Otin vastaan onnitteluja, valmistauduin, hyvästelin, lähdin.
Mutta nyt –
Kaikki uusi vyöryy päälleni joka aamu, joka päivä, joka ilta. Jatkuva opettelu saa pään pyörälle ja vatsan sekaisin. Tunnen itseni hitaaksi ja lahjattomaksi.
Yöllä herään hikisenä ja toivon, etten olisi ikinä lähtenyt, etten olisi päästänyt irti vanhasta ja tutusta, yllätyksettömästä ja tavallisesta. Miten minä ikinä selviydyn? Voiko ihminen menettää rohkeutensa, rusentua uusien alkujen edessä?
Isäni Jumala, pidä minusta huolta. Ole kanssani nyt, tässä hämmennyksessä.
Veljeni Jeesus, kulje vierelläni ja hengitä minuun rauha.
Pyhä Henki, lahjoita rohkeus ja elämänusko.
Ja Jumala, voisitko aina joskus muistuttaa, että minun ei heti tarvitse osata kaikkea, että virheitä voi tehdä ja että apua saa pyytää?
Olen uuden edessä. Ole minulle läsnä, Jumala.
Pälvi Ahoinpelto
Jaa tämä artikkeli: