Mahdottomia tilanteita. Nykyinen oleskelulupakäytäntö voi johtaa tilanteisiin, joissa pariskunnan ulkomaalainen osapuoli joutuu piileskelemään viranomaisia, kunnes oleskelulupa myönnetään esimerkiksi lapsen syntymän perusteella. Katja Tuominen haluaa siirtolaisille säälliset olot.
Oleskeluluvan ehdot selkeämmiksi
Maailmassa on virhe -keskustelusarjassa pohdittiin ulkomaalaisten asemaa ja uskontojen riskejä.
Teksti Salla Korpela
Kuva Sirpa Päivinen
Kaikki muut kuin EU- ETA- tai Pohjoismaiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa oleskeluluvan.
– Lupa voidaan myöntää työn, opiskelun, perhesiteiden tai kansainvälisen suojelutarpeen perusteella, kertasi Katja Tuominen Maailmassa on virhe -keskustelusarjan tilaisuudessa 18.9. Tuomiokirkon kryptassa. Illan teemana oli Me ja muut. Sisään- vai ulossulkeva yhteiskunta ja kirkko.
Tuominen on Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi. Verkoston tavoitteena on edistää siirtolaisten oikeuksia ja mahdollistaa heille säälliset olot. Katja Tuomisen kiinnostus ulkomaalaisten asemaa kohtaan heräsi, kun hän vieraili aikoinaan säilöönottokeskuksessa, joka oli perustettu entiseen Katajanokan vankilaan.
– Siellä oli ihmisiä olosuhteissa, jotka eivät täyttäneet vankien säilytyksen minimivaatimuksia. He eivät olleet tehneet mitään rikosta, vaan viruivat siellä, koska olivat ulkomaalaisia. Se avasi silmät, Tuominen kertoi.
Oleskeluluvan ehdot ovat periaatteessa selvät, mutta käytäntö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Päätösten saaminen kestää jopa vuosia. Vapaa liikkuvuus -verkosto tarjoaa turvapaikanhakijoille maksutonta neuvontaa ja avustaa mahdollisuuksien mukaan oleskelulupamaksuissa ja asianajokuluissa.
– Suurin osa puoleemme kääntyvistä on yrittänyt laillistaa asemansa, mutta ei ole onnistunut siinä. Eivätkä he tule tänne huvikseen, vaan vakavassa hädässä.
Oleskelulupaa tulee hakea jo ennen Suomeen saapumista, mutta monille tämä on hankalaa ja kallista. Jos maahan saapuu ilman asianmukaisia asiakirjoja, ainut mahdollisuus on hakea heti turvapaikkaa kotimaassa koetun vainon vuoksi.
– Vainon osoittaminen on erittäin vaikeaa. Harvoinpa vainoajalta saa mukaan kirjallisen todistuksen vainosta, Katja Tuominen muistuttaa.
Suomen viranomaisten mukaan suojelua tulisi hakea ennen muuta oman maan viranomaisilta, mutta ne juuri ovat usein vainon takana tai toimintakyvyttömiä. Yksityishenkilöiden aiheuttama vaino ei oikeuta kansainväliseen suojeluun, mutta rajanveto on vaikeaa.
Työn perusteella oleskelulupaa hakevien hakemuksia harkitaan kotimaisen työvoiman saatavuuden mukaan. Jos tietyllä alalla katsotaan olevan jo riittävästi työvoimaa, oleskelulupa voidaan evätä, vaikka maassa jo oleva turvapaikanhakija olisi työllistynyt alalla. Perheside on vahva oleskeluluvan peruste, mutta käytännöt ovat tällöinkin epäjohdonmukaisia.
Vapaa liikkuvuus -verkosto vaatii Suomen oleskelulupapolitiikan helpottamista ja selkeyttämistä sekä suojelua vainoa pakeneville.
Illan toinen puhuja oli Kirkon ulkomaanavun johtava teologinen asiantuntija Petri Merenlahti , joka analysoi uskontoihin ja uskonnollisiin liikkeisiin liittyviä riskejä.
– Uskonnoilla tuntuu olevan kahdet kasvot: yhtäältä ne näkevät kaikki saman Jumalan lapsina ja toisaalta uskonnot itsessään jaottelevat ihmisiä eri ryhmiin.
Merenlahti katsoo, että uskonnot eivät itsessään ole pahoja eikä kyse ole siitäkään, että ne ovat liian helppoja aseita sortajien käsissä.
– Uskonnot sisältävät utopian Jumalan valtakunnasta, jostakin absoluuttisesta ja täydellisestä, ja mehän tarvitsemme sellaisia. Ongelmat alkavat, kun päämäärä sekoittuu keinoihin, ja ihmiset kiinnittävät itseensä tai instituutioihin sellaista ehdotonta valtaa, joka kuuluu vain Jumalalle.
Näiden riskien tunnistaminen on tärkeää, jotta pysytään terveen, elämänmyönteisen uskonnollisuuden piirissä.
– Kyse on tasapainosta. Jumalan todellisuus voi olla täydellinen, mutta tämä meidän todellisuutemme ei sitä koskaan ole. Tämä on vain hyväksyttävä.
Jaa tämä artikkeli: