Oleskeluyhteisö
Valtakunnan ykköspuheessa tasavallan presidentti heitti kansakunnan sanavarastoon uudissanan oleskeluyhteiskunta. Sillä on kielteinen kaiku ja se kai kuvaa jotenkin sitä, että jotkut pyrkivät loisimaan toisten kustannuksella. Kirkko voisi vastavetona heittää peliin myönteisesti sävytetyn termin oleskeluyhteisö kuvaamaan itseään. Se voisi olla yhteisö, jossa ihmiseltä ei vaadita juuri mitään, oleskelu riittää.
Kirkon kynnys on suomalaisille yleensä ylen korkea. Osittain se johtunee siitä, että ihmisillä on tunne suurista vaatimuksista, jotka kirkon ovesta astumiseen liitetään. Tuntuu kuin täytyisi täyttää joku pyhyyden mitta ennen kuin on kelpoinen käymään kirkossa. Osittain voi olla arkuutta siksi, ettei halua leimautua kuuluvaksi joukkoon, joka tärisee omasta hurskaudestaan.
Kirkossa ehkä korostuu turhan paljon myös jonkinmoinen puuhapuoli. Kieli on paljastavaa. Ihmisiä yritetään ”aktivoida mukaan seurakunnan toimintaan”. On jos jonkinlaista toimintapiiriä ja työmuotoa. Missä hiljaisuus ja rauha? Siellä, missä Jumala on. ”Tulkaa minun tyköni, niin minä annan teille levon.” Pelkkä oleskelu eli viipyily, kuten piispamme sanoo, on tarpeeksi.
Pahinta on, jos tulee vaikutelma, että touhukkuus tai toimeliaisuus on ääneen lausumaton, mutta rivien väliin kirjoitettu kristityn mittari. Tämä ei tarkoita, ettei seurakuntalaisten omalla vastuunkannolla ja vapaaehtoistyöllä olisi korkea arvo. Mikään vaatimus täysiveriseen yhteisön osallisuuteen se ei kuitenkaan saa olla.
Meillä alkaa olla väkeviä esimerkkejä pelkän olemisen sietämättömästä vetovoimasta. Tuoreista paras on ehkä Kampin kappeli. Neljännesmiljoona ihmistä ja viisi hiirtä eivät voi olla väärässä. Lauttasaaren seurakunnan ja Kirkon Ulkomaanavun lanseeraama Kirkkokahvila on toinen esimerkki. Tämän uuden tuotemerkin ja toiminta- vai pitäisikö sanoa oleskelutavan soisi rantautuvan muihinkin seurakuntiin.
Yhteisistä olohuoneista puhutaan nykyään paljon. Kirkolla on paljon tällaiseen tarkoitukseen sopivia tiloja. Kynnyksiä voisi höylätä matalammaksi Kirkkokahvilan tapainen yhteinen tuotemerkki, jonka alle on lupa tulla mistä syystä tahansa tai ilman mitään syytä. Voi syntyä aito oleskeluyhteisö.
Seppo Simola, päätoimittaja
seppo.simola@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: