Sotilaat rivissä. Kuunnelman rooleissa on liuta nykypolven tunnettuja näyttelijöitä. Kuvassa vasemmalta Autio (Jussi Lehtonen), Koskela (Leo Honkonen), Lehto/Riitaoja (Tommi Eronen), Lammio (Kasimir Baltzar) ja Sihvonen (Tatu Mönttinen).
Olivatko he sankareita?
Linnan Tuntemattomasta sotilaasta puhalletaan pölyt Radioteatterin kolmekymppisten tekijöiden voimin.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Yle Kuvapalvelu
Nuoren polven ohjaaja Juhana von Bagh on ottanut rohkeasti vastaan 60 vuotta sitten ilmestyneen Väinö Linnan klassikkoromaanin tuomisen nykypäivään Radioteatterin kuunnelmana.
– Tuntemattoman sotilaan tietävät kaikki, vähintäänkin Edwin Laineen elokuvana. Suomessa on varmaan kaksi miljoonaa keski-ikäistä miestä, jotka ovat sotahistorian asiantuntijoita. On siis mahdotonta tehdä romaanista versiota, josta kukaan ei suuttuisi. Kyseessä on kuitenkin taideteos, joka ansaitsee tämän päivän taiteilijoiden tulkinnan.
Von Bagh sai vapaat kädet tehdä kuunnelmasta oman sukupolvensa näköisen, joten tekijäjoukko koostuu pääasiassa kolmekymppisistä. Teoksen on käsikirjoittanut ja dramatisoinut Jussi Moila.
– Moilalla oli jo ennestään syvä suhde Linnan teoksiin. Tuntematonhan on eeppinen: jatkosota, vuosina 1940–44 tehty matka, oli kuin ihmiselämä neljässä vuodessa. Se vaatii myös kokonaisnäkemystä koko itsenäisen Suomen historiasta. Tästä on syntynyt kuusi tuntia laajalle kuulijakunnalle suunnattua materiaalia.
Kuunnelma kulkee kronologisesti paloaukealta Syvärin kautta rauhaan, mutta se sisältää erilaisia kerroksia, vuoropuhelua. Yhtenä erityispiirteenä on se, että kertojina ovat naiset.
– En halunnut äijäillä kansallisteosta läpi. Paino on nyt koko Suomessa, ja mukana on myös feminististä näkökulmaa. Naisethan kantoivat käytännössä Suomea sota-aikana ja joutuivat pesemään mentaalisen jälkipyykin, kun sodassa menehtyi heidän miehiään ja poikiaan ja harva palasi kotiin ehjänä, Juhana von Bagh sanoo.
Tekijät ovat myös halunneet rikkoa Väinö Linnan romaanin henkilöhahmojen stereotypioita. He pyrkivät avaamaan Koskelan, Rokan, Hietasen, Rahikaisen, Lehdon, Riitaojan ja muiden tuttujen hahmojen mielenmaisemaa.
– Tämä on samalla sankarimyytin purkamista. Millaista näiden miesten sankaruus oli? Oliko sankarin kuvassa tilaa heikkoudelle? Suomalaisessa sotahistoriassakin on alettu käsitellä nykyään enemmän yksilöiden kokemuksia ja sodan tabuja.
Kuunnelmassa on ylipäätään pyritty tuomaan esille Linnan teoksen voimakas pasifistinen sisältö. Sota teki monenlaista tuhoa ja siihen liittyi erilaisia raadollisia piirteitä, kuten Rahikaisen kaupanteko naisilla.
Ohjaaja on tiedostanut sen, miten sodan psyykkinen lasti ja puhumattomuuden kulttuuri ovat tihkuneet jälkipolville. Hänestä on tärkeää, että he sotia käyneiden miesten lapsenlapset perheenisinä pohtivat, millaista miehen kuvaa he itse siirtävät eteenpäin tulevalle polvelle.
– On hyvä selvittää, miten me näemme jatkosodan ja Tuntemattoman sotilaan. Suomen historia on oleellinen asia tulevaisuuden rakentamisessa.
Juhana Von Bagh puhuu myös siitä, miten Edwin Laineen Tuntematon oli aikansa kuva, romanttinen ja herooinen versio Linnan romaanista. Kirjan kansalliset tunnot on puristettu hänestä elokuvassa niin kapea-alaisiksi, että hän pitää suorastaan vaarallisena sitä, miten siitä intoillaan ja miten sitä käytetään keppihevosena nykyisessä uusliberalistisessa Suomessa.
– Kyse on ennen kaikkea arvoista. Meillä ei juurikaan ole arvokeskustelua, ja myös sitä haluan kuunnelman myötä käydä. Taiteen tarkoituksenahan on kyseenalaistaa ja kärjistää ja antaa asioihin uutta näkökulmaa.
– Pyrin myös tuomaan Tuntemattoman sotilaan ja radion välineenä nuorten tietoisuuteen. Toiveena on rakentaa siltaa sukupolvien välille, näyttää, miten minun sukupolveni kokee maailmaan.
Radioteatteri on pitänyt pintansa radiokanavien laajan ohjelmatarjonnan keskellä. Ylen teettämän kuuntelututkimuksen mukaan jokaisella sen sunnuntailähetyksellä oli viime vuonna noin 50 000 kuuntelijaa.
Tuntematonta sotilasta tuottavan Pekka Ruohorannan mukaan kuuntelijamäärät ovat laskeneet vuosien mittaan jonkin verran.
– Tämä on silti kunnioitettava määrä tälle taidemuodolle. Se on paljon verrattuna vaikka teatterien katsojamääriin.
Ruohoranta kutsuu Radioteatteria Ylen Keltaiseksi kirjastoksi, jonka ohjelmat suunnataan kulttuurista kiinnostuneille kuulijoita.
– Ajatuksena on, että Radioteatterissa voidaan käsitellä vaikeitakin aiheita, kuten Tuntematon sotilas osoittaa. Pyrimme tuomaan esille tunnustettujen tekijöiden ohella jatkuvasti myös uusia tekijöitä.
Ruohoranta pitää radiokuunnelman voimana sitä, että se on nopeaa ja ketterää liikkumista kulttuurin kentällä. Esimerkiksi Tuntemattomassa voi tehdä isolla miesporukalla ja äänillä paljon halvemmalla laadukasta draamaa kuin kuvallisella ilmaisulla.
Radioteatterin resurssit eivät kuitenkaan riitä uuden kuunnelman tuottamiseen joka viikko ja siksi kanavalla kuullaan myös vuosikymmenten parhaita kuunnelmia uusintoina.
Tuntematon sotilas – Vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa sunnuntaisin 7.9.–12.10. klo 15 Yle Radio 1:ssä. Uusinta maanantaisin klo 19.03. Jaksot Yle Areenassa 30 vrk radiolähetyksen jälkeen. Lisätiedot: http://yle.fi/yleradio1/ohjelmat/radioteatteri
Jaa tämä artikkeli: