Kirsi Kiljunen on tuottanut joulukadun avajaiset toistakymmentä kertaa. Kuva: Sirpa Päivinen
Omassa rauhassa jouluna
Joulukadun avajaisten tuottaja Kirsi Kiljunen nauttii joulusta yksin.
Helsinki on yksineläjien kaupunki. Joka neljäs pääkaupunkilainen asuu itsekseen ja moni viettää omassa seurassaan myös joulua. Yksi heistä on Joulukadun avajaisten tuottaja Kirsi Kiljunen.
Jo parikymmentä vuotta on Kiljusen joulu sujunut näin: ensin aamulla vanhempien luokse brunssille, mukana omat lapset ja veljen perhe. Sen jälkeen lapset ovat menneet isänsä luokse joulunviettoon, ja Kirsi on palannut omaan kotiinsa yksin. Pyjama päälle, villasukat jalkaan, hyvä kirja käteen sekä elokuva. Lasi tai pari punaviiniä ja oman äidin mukaan pakkaamat jouluruoat esiin.
– Joka kerta vanhempani ovat kysyneet, enkö jäisi heidän luokseen viettämään joulua. Erittäin läheisistä väleistämme huolimatta olen sanonut joka kerta ei kiitos, Kiljunen kertoo.
Rauha ja hiljaisuus
Itselliset joulut alkoivat, kun Kirsi Kiljunen erosi lastensa isästä, joka halusi lapset aina jouluksi luokseen.
– Joulussani parasta on rauha ja hiljaisuus. Aikoinaan lasten ollessa pieniä oli ylellistä olla muutama päivä ilman, että kukaan huuteli äitiä tuon tuosta. Sama hyvä tunnelma on säilynyt lasten aikuistuttuakin.
Rentoon jouluun kuuluu myös tekosiivous, mutta sekin vasta joulupäivänä ja hissun kissun. Joulukuusi tulee kotiin jo ennen aattoa, mutta koristeet se saa aikaisintaan Tapaninpäivänä, jonka lapset ovat viettäneet usein äitinsä luona.
– En pidä leipomisesta, vaikka intohimoinen kokki olenkin, mutta panen kokonaisen piparitaikinalevyn uuniin tuoksumaan, Kirsi Kiljunen kertoo huvittuneena omista tavoistaan.
|
Kirsi Kiljunen on tuottanut joulukadun avajaiset toistakymmentä kertaa. Kuva: Sirpa Päivinen. |
Omat perinteet
Jouluelämyksiin kuuluu toisinaan öinen kävelyretki Hietaniemen hautausmaalle viemään kynttilätervehdyksiä ja katsomaan muualle haudattujen muistomerkin portailla palavaa kynttilämerta. Viime vuonna Kiljunen kävi Meilahden kirkon jouluyön messussa.
– Olin varmaankin ainut, joka tuli kirkkoon yksin. Tuntui siltä, että ellen luiki nopeasti pois, joku kokee velvollisuudekseen kutsua minut luokseen glögille.
Tyytyväisenä jouluaan yksin viettävä ymmärtää niitäkin, joille sama tilanne ei ole herkkua. Hänen luonaan on parina vuonna ollut joulunpyhinä hoidossa vasta eronneita ja muissa vaikeissa elämäntilanteissa olevia.
– Yksin viihtymiseni johtuu tietysti siitä, että elän muuten suuren sosiaalisen sirkuksen keskellä. Ja siitäkin, että voin hyvin ja olen sovussa itseni kanssa, Kirsi Kiljunen toteaa.
Jaa tämä artikkeli: