Omassatunnossa ihminen tietää itsensä kanssa

• 15.12.2014 13:30

Pertti Sistosen mukaan (K&k 10.12.) ruotsin, kreikan ja latinan kielissä omaatuntoa vastaava sana ”viittaa siihen, että on kyse tietämisestä, jonka ihminen jakaa jonkun toisen kanssa”.

Kreikan ’omatunto’, syneidesis, rakentuu sanoista syn, ’yhdessä’ ja eidesis, ’tietäminen’. Toisin kuin Sistonen sanoo, tietäminen ei tapahdu yhdessä jonkun toisen vaan itsen kanssa. Tämä käy ilmi omantunnon toimintaa kuvaavasta verbistä, jota Paavali käyttää kerran: ”Minulla ei ole mitään tunnollani (synoida emauto)” (1. Kor. 4:4).

Verbi rakentuu osista syn, ’yhdessä’ ja oida, ’tietää’. Siihen liittyvä emauto on ’minä itse’ verbin vaatimassa datiivimuodossa. Omassatunnossa siis tiedetään oman itsen kanssa.

Antiikin kreikan kulttuurissa omatunto viittasi ihmisen tietoisuuteen itsestään ja ajatuksistaan. Se tarkoittaa myös kykyä arvioida itseään moraalisessa mielessä. Omantunnon kautta ei saavuteta objektiivista tietoa omasta moraalisesta tilasta. Paavali jatkaa edellä mainittujen sanojensa jälkeen: ”mutta ei minua vielä sen perusteella ole todettu syyttömäksi.” Suomen ’tunto’ kuvastaa hyvin omantunnon subjektiivista luonnetta.

Sana on saanut länsimaisessa kulttuurissa muitakin merkityksiä, mutta se on toinen juttu. Uuden testamentin kreikkaan voi kuka tahansa perehtyä ensi kesänä avoimen yliopiston kurssilla Helsingissä.

Niko Huttunen