Hanasaaren hiilivoimala. Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen näkee ilmastonmuutoksen ihmiskunnan suurimpana uhkana. Hänen mukaansa energiantuotannon muutoksia ei voi silti tehdä hetkessä.
Onko hiilenpoltto syntiä?
Kirkko ja Greenpeace kohtaavat ilmastokeskustelussa lauantaina.
Teksti Anu Heikkinen
Kuva Esko Jämsä
Sörnäisten rantatiellä Hanasaaren voimalan mustat hiilikasat peittävät taivaanrannan. Miksi Helsingissä palaa yhä hiili, vaikka ilmastonmuutoksen uhkakuvat tunnetaan? Pitäisikö kirkon näyttää mallia ilmastoasioissa, jos poliittisilta johtajilta puuttuu rohkeus toimia?
Tätä ja monia muita ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä mietitään Ilmastopäivässä, jonka Greenpeace, Tuomiokirkkoseurakunta ja Kirkkohallitus järjestävät Tuomiokirkon kryptassa lauantaina 7. maaliskuuta.
Keskusteluun osallistuvan Porvoon piispan Björn Vikströmin mukaan kristittyjen tehtävä on suojella elämän pyhyyttä. Vikströmistä vastuu maapallon tilasta sekä samalla lähimmäisistä ja tulevista sukupolvista on olennainen osa kristittynä elämistä.
– Kaikki toiminta, jossa käytämme luonnonvaroja vastuuttomasti, on syntiä. Kirkon tulee esimerkillään todistaa siitä, miten ympäristöasiat voidaan ottaa huomioon käytännössä.
Piispa huomauttaa, että luomakunnan varjeleminen annetaan ihmisen tehtäväksi jo Raamatun alkulehdillä. Hän toivoo, että keskustelijat voisivat lauantain tilaisuudessa oppia toisiltaan.
– Kirkko ei voi käyttää samanlaisia toimintatapoja kuin esimerkiksi Greenpeace tai aina edes hyväksyä niitä, mutta jos päämäärät ovat yhteisiä, voimme tehdä yhteistyötä.
Suomen Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa uskoo, että kirkko voi vaikuttaa ympäristökysymyksiin liittyvään asenneilmastoon laajasti.
– On hienoa, että kirkko on suurena yhteisönä lähtenyt aktiivisesti ilmastokeskusteluun mukaan ja toiminut keskustelunavaajana arkkipiispaa myöten.
Tavoitteena on herätellä ihmisiä pohtimaan, mikä on yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen vastuu ilmastonmuutoksessa.
– Haluamme tuoda keskusteluun eri alojen vaikuttajien näkökulmia. Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristöjärjestöjen vaan kaikkien ihmisten huoli. Tällainen keskustelu on Suomessa aika uraauurtavaa, Aromaa sanoo.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, on yksi keskustelijoista. Hänestä on selvää, että päästöt on saatava vähenemään reilusti lähivuosikymmeninä. Muuten elinolot maapallolla voivat muuttua aivan toisenlaisiksi.
– Ilmastonmuutos on kiistatta suurin uhka ihmiskunnalle. Sään luonnollista vaihteluakin on, mutta suurimmat muutokset ilmastossa johtuvat ihmisperäisestä kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä, Ollikainen sanoo.
Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jossa yksi hiilivoimala ei paljon paina. Ollikaisen mukaan jokaisen maan on tehtävä osuutensa päästöjen vähentämisessä. Etenkin kaikki suuret teollisuusmaat ja kehittyvät maat pitäisi saada sitoutumaan kansainvälisiin ilmastosopimuksiin.
– Suomen ongelma on, että vain sopeudumme siihen, mitä EU vaatii. Voisimme etsiä aloitteellisemmin uusia ratkaisuja tutkimuksen ja tuotekehittelyn keinoin. Niiden vieminen maailmalle edellyttäisi sitä, että meillä olisi uusista keksinnöistä myös käytännön kokemusta.
Ilmastokeskusteluun osallistuvat myös Nordean vastuullisen sijoittamisen johtaja Antti Savilaakso sekä elokuvaohjaaja, saamelaisvaikuttaja Pauliina Feodoroff. Keskustelua vetää ympäristöfilosofian tutkija, Greenpeacen hallituksen jäsen Simo Kyllönen.
Ilmastopäivä lauantaina 7.3. kello 15–21 Tuomiokirkolla. Keskustelutilaisuus Onko öljynporaus syntiä? kello 15–17 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18.
Jaa tämä artikkeli: