Tomaattia, sipulia, basilikaa. Roihuvuoren nuorisotalon yläkerta on muuttunut taimitarhaksi. Joel Rosenberg Dodo ry:stä ja nuorisonohjaaja Senja Lappalainen esittelevät pihamaalla taimia, jotka istutetaan pian lavoihin.
Onni on saada satoa
Kaupunkiviljely antaa yhä useammalle stadilaiselle mahdollisuuden upottaa sormensa multaan.
Helsingissä on viljelty siirtolapuutarhoissa, maatiloilla ja palstoilla kauan. Omaa viljelypalstaa joutuu kumminkin jonottamaan pitkään.
Ympäristöjärjestö Dodo pani Pasilan ratapihan vihertämään kesällä 2009. Laareissa viljeltiin punajuurta, porkkanaa ja mangoldia ja autonrengastorneissa perunaa. Seuraavana kesänä kaupunkiviljelystä tuli muotisana.
Innostus on kasvanut. Keski-Pasilan kasvimaat laajenevat Kääntöpöydän alueella, jonne on rakennettu kasvihuone. Siellä täällä kerrostalojen pihoilla ja joillakin kattotasanteilla on alettu viljellä hyötykasveja.
Hyötykasveja halutaan kasvattaa entistä enemmän myös parvekkeilla ja yksityispihoilla. Uudenmaan Marttojen puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen ja Dodo ry:n kaupunkiviljelyn koordinaattori Joel Rosenberg ovatkin saaneet kiitää tilaisuudesta toiseen alkukevään mittaan. Esimerkiksi Myllypurossa asukkaat suunnittelevat hyötykasvien viljelyä hiljaisen puiston kulmalla.
Kirsi Mäkinen on aiemmin työskennellyt kaupungin puistopuutarhurina ja viheraluetutkijana. Martoissa hän pitää puutarhakursseja ja neuvoo marttoja oman pihan laitossa. Myös yhteisöllinen viljely kiinnostaa häntä suuresti.
– Syynä on rakkauteni omenapuihin. Minusta on huutava vääryys, että kerrostaloasukas ei koskaan näe, kun omenapuu kukkii, Mäkinen hymyilee.
Hän meni mukaan Dodon tapaamiseen kehittämään puukummitoimintaa Helsinki-päivään.
– Vapaaehtoiset puukummit istuttivat ja hoitavat kymmentä omena- ja luumupuuta Annalan puistossa. Kerrostaloasukas pääsee vaalimaan puita, kaupunki saa vapaaehtoistyöntekijöitä, Mäkinen ja Rosenberg kuvaavat pilottihanketta.
He ovat myös laatineet yhdessä esitteen hedelmäpuiden kasvatuksesta kerrostalopihoilla.
Kaupungin työntekijänä Mäkinen hoiti puitakin. Kerran töiden jälkeen hän huomasi puistossa kaatuneen taimen ja meni nostamaan sen. Toinen ohikulkija ojensi häntä: mitä ihmettä teet sille puulle!
– Toisin sanoen vain ammattilaiset saavat koskea istutuksiin. Puiden hoidon tietotaito on siksi ohentunut. Ennen vanhaan asiasta kiinnostunut torpparikin osasi esimerkiksi varrentaa omenapuita, Mäkinen vertaa.
– Ruuankasvatus ei ole ennen ollut spesialistien hommaa, vaan se on ollut useimpien maaseudun ihmisten ensimmäinen työ, Rosenberg jatkaa.
Miksi kaupunkiviljelystä on tullut niin trendikästä Helsingissä?
– Ihmisellä on iso tarve muokata ympäristöään. Se vain tuntuu hyvältä. Olen huomannut sen, kun vaikkapa hakkaan tuulenkaatoja polttopuiksi maalla, sanoo yli kymmenen vuotta puutarhanhoitoa harrastanut Joel Rosenberg.
– Tykkään puuhastella kasvien kanssa. Ytimessä on luontoyhteys.
Kirsi Mäkisen mukaan on sielulle terveellistä osata kasvattaa syötävää.
– Viljely vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. On onni saada satoa, ja runsasta satoa on kiva jakaakin. Viljely on myös tapa laajentaa ruokavaliota, sillä yrttiviljely vie mukanaan.
Rosenbergin mielestä kaupunkiviljely on ympäristöteko. Ruuan kuljettaminen ja säilyttäminen kuluttavat paljon energiaa. Ruuan hinta nousee edelleen, maa köyhtyy maailmassa ja väestö kasvaa.
– Kuitenkin yksikin aari, 10 kertaa 10 metriä, on ihmeen tuottoisa.
Maailmanlaajuisesti jopa 800 miljoonaa ihmistä viljelee kotikaupungissaan ruokaa, suuri osa heistä nälkäänsä.
Ei-viljelijät aprikoivat, ovatko kaupunkivihannekset puhtaita. Mäkinen ja Rosenberg vakuuttavat, että kasviksia on tutkittu. Pienhiukkaset ja pölyt lähtevät lehdistä huuhtomalla. Dodo käyttää usein kaupunkiviljelmillään Helsingin Veden jätelietteestä valmistamaa puhdasta multaa. Pasilan viljelmien punajuurista ei laboratoriotesteissä löytynyt raskasmetalleja tai polyaromaattisia hiilivetyjä.
– Eihän tämä maailma ole puhdas paratiisi. Kaikenlaista tulee muutenkin syötyä pieniä määriä, Rosenberg huomauttaa.
Toinen huolenaihe on ilkivallan mahdollisuus. Ilahduttavaa kyllä, Dodon viljelmät ovat saaneet kasvaa aika lailla rauhassa.
Ensi sunnuntaina ne laajenevat, kun Helsingin Tukkutorille, Teurastamon pihalle perustetaan uusi kaupunkiviljelmä. Sinne tuodaan 98 viljelysäkkiä ja kymmenen laaria.
Yksi viljelyhanke itää Roihuvuoren nuorisotalon yläkerrassa. Nuoret, lapset ja ikäihmiset ovat yhdessä kylväneet siemenet ”Roihikan viljelykesää” varten. Pihalle tehdään myös perunamaa.
Lisätietoa: www.kaupunkiviljely.fi, www.marttaliitto.fi
Designvuoden viljelyhanke: www.kaantopoyta.fi
Teksti Eira Serkkola
Kuva Jani Laukkanen
Jaa tämä artikkeli: