Nuottien parissa. Kari Tikan mukaan sävellystyö edellyttää täydellistä rauhaa. Työskentely ei tapahdu yleensä kotioloissa vaan erillisessä studiotilassa.
Ooppera Juditin tarinasta
Saan ideoita musiikkiin päivittäin kävellessäni ja nukkuessani, kertoo uuden pienoisoopperan säveltänyt Kari Tikka.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Sirpa Päivinen
Säveltäjä Kari Tikka löysi aiheen Kirkko soikoon -festivaalilla kantaesityksensä saavaan Judit-pienoisoopperaan Raamatun apokryfikirjoista. Yksi niiden tarinoista kertoo nuoresta leskestä Juditista, joka oli kuuluisa kauneudestaan. Hän eli aikana, jolloin israelilaiset sotivat assyrialaisia vastaan. Tilanne oli päässyt niin pahaksi, että sotapäällikkö Holofernes oli jo valtaamassa Israelin.
Juditia ärsytti, etteivät Israelin johtajat ryhtyneet vastustamaan kunnolla vihollista vaan vetosivat siihen, että Jumala auttaa heitä hädässä. Kaunis leski päätti puuttua asiaan: hän vietteli Holoferneksen, otti miehen miekan ja murhasi hänet miekalla palvelijansa kanssa.
Kari Tikka näyttää netistä löytämiään taidemaalauksia, jotka osoittavat, miten Juditin tarina on innoittanut kuvataiteen mestareita. Esimerkiksi italialainen Botticelli on maalannut Juditin ja tämän palvelijan, joka kantaa olkapäällään Holoferneksen veristä päätä.
– Tämäntyyppisiä sankaritartarinoita on paljon myös oopperassa. Ensimmäisenä tulee mieleen vaikkapa Puccinin Tosca.
Juditin tarinan lisäksi pienoisoopperaan sisältyvät apokryfikirjoissa esiintyvien Susannan ja Salomon tarinat. Teos on itse asiassa jatko-osa Tikan aiemmalle Tuuli puhaltaa -pienoisoopperalle, joka esitetään Paavalinkirkossa ennen Juditia.
Moderni Tuuli puhaltaa -teos kuvaa miehen ja naisen välisiä suhteita. Kari Tikka toteaa, että teoksen päähenkilönä voisi olla kuka tahansa meistä.
– Oopperassa kerrotaan avioparin, Pian ja Villen, elämästä ja unelmista. Jostain syystä kaikki hyvä heidän yhteiselämästään katoaa ja pari eroaa.
– Juditissa käsitellään hieman eri näkökulmasta naisen ja miehen yhdessäoloa ja valtapeliä. Oopperan lopussa esiintyjät muuttuvat tavallisiksi ihmisiksi ja laskevat leikkiä aiheesta.
Pienoisoopperoiden rooleissa esiintyvät sopraano Pia Freund, baritoni Ville Rusanen, tenori Hannu Jurmu sekä tanssija Maria Nurmela.
Tikan oopperoita ei ole aiemmin esitetty Paavalinkirkossa, mutta hän uskoo, että kirkon alttarilla on tarpeeksi tilaa niiden vaatimalle toiminnalle. Hän on tyytyväinen myös siitä, että Aleksanterin teatteri lähti esityksen tuottajaksi.
Judit on Kansallisoopperan kapellimestarina yli 40 vuotta toimineen Kari Tikan viides Raamatun innoittama ooppera. Judit- ja Tuuli puhaltaa -oopperoiden lisäksi hän on säveltänyt teokset Toivon ja rakkauden muruset, Frieda ja Luther.
Tikka kuuluu Suomessa harvalukuiseen hengellisten oopperasäveltäjien joukkoon.
– Hengellisiä oopperoita ei ole sävelletty kovin paljoa myöskään maailmanlaajuisesti. Se on hieman erikoista, sillä oopperahan syntyi kirkon helmoissa 1600-luvun alussa, Tikka pohtii.
– Uusi musiikinlaji sai alkunsa juuri tällaisista judit- ja susannamaisista Vanhan testamentin kertomuksista. Niitä kutsuttiin ensin näytelmiksi ja oratorioiksi, kunnes alettiin käyttää ooppera-nimitystä ja siitä muodostui oma taidemuotonsa. Myöhemmin Bach ja Händel alkoivat säveltää hengellisiä passioita ja oratorioita.
Eläkepäivinään Tikka on säveltänyt oopperoiden ohella myös muuta hengellistä musiikkia. Viimeksi syksyllä häneltä ilmestyi laulukokoelma Rakasta, rakasta meitä!
– Vireillä on koko ajan uusia sävellyksiä. Ideoin niitä kävellessä ja nukkuessa, ja ne muhivat ja kehittyvät kuin itsestään.
Sävellykset realisoituvat, kun Tikka ryhtyy varsinaiseen työhön. Hän ei työskentele joka päivä, vaan saattaa varata säveltämiseen jonain päivänä muutaman tunnin, toisinaan taas kokonaisen viikon tai kuukauden.
– Säveltäminen vaatii kunnollista pysähtymistä ja keskittymistä. Minulla on lähellä kotiani studiotila, jossa on inspiroiva piano ja tarpeeksi rauhallista, Tikka toteaa.
Tuuli puhaltaa ja Judit Paavalinkirkossa la 22.3. ja su 23.3. klo 19.
Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja Raamatun alkukielen emeritaprofessori Raija Sollamo keskustelevat Vanhan testamentin apokryfikirjoista ja Laulujen laulusta Paavalinkirkossa su 23.3. klo 18.
Apokryfikirjoista ja nykykirjallisuudesta keskustellaan la 22.3. klo 15 Hermannin diakonitalolla, Hämeentie 73. Mukana ovat muun muassa kirjailijat Riikka Pelo, Aina Bergroth, Katja Kettu, Risto Oikarinen, Eino Santanen ja Jukka Viikilä.
Jaa tämä artikkeli: