Andres Mustosta on aina kiinnostanut kirkkomusiikki, olipa kyse sitten keskiaikaisesta liturgisesta kirkkolaulusta, romantiikan ajan messusta tai 1900-luvun sävellyksistä.

– Monet tuntevat Lisztin virtuoosisen pianomusiikin, mutta moniko tietää, että hän oli syvällinen mietiskelijä ja harras katolilainen? Kristus-oratorio heijastelee Lisztin elämän sakraalia puolta, ja se on minua viehättänyt aina.

Neljälle solistille, kuorolle ja isolle orkesterille sävelletty teos käsittelee Jeesuksen koko elämää. Teoksen ensimmäinen osa on luonteeltaan jouluoratorio, toinen osa kertoo Vapahtajan ilmestymisestä loppiaisena maailmalle ja kolmas osa kuvaa Kristuksen kärsimystietä ja ylösnousemusta.

– Olen johtanut teoksen yksittäisiä osia, mutta nyt johdan sen ensimmäistä kertaa kokonaisena. Vaikka esimerkiksi jouluoratoriota esitetään itsenäisesti, Liszt nimenomaan sävelsi Kristus-oratorion kokonaisuudeksi, painottaa Andres Mustonen.

– Kolmen tunnin mittainen teos on kuulijallekin haaste, mutta näinä kiireisinä aikoina on hyvä istahtaa kirkon penkkiin ja antautua musiikin vietäväksi. Kristus-oratorio muodostaa jättimäisen uskonnollismusiikillisen punelman, ja orkesteri soi suurenmoisen kauniisti kautta koko teoksen.

 

Andres Mustosen musiikilliset juuret ovat syvällä renessanssi- ja barokkimusiikissa. Vuonna 1972 hän perusti vanhan musiikin yhtyeen Hortus Musicuksen, joka on konsertoinut myös eri puolilla Suomea. Monet muistavat yhtyeen esittämän, meillä silloin tuntemattoman rytmikkään renessanssimusiikin, muusikoiden valkoiset sukkahousut, värikkäät samettitakit ja koreat päähineet.

– Ilman Suomea Hortus Musicusta ei olisi olemassa. Suomi oli meille ovi Neuvosto-Virosta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Saimme suomalaisten ystäviemme kautta myös nuotteja ja vanhoja soittimia, Mustonen muistelee.

Mustonen on kiinnostunut myös oman aikamme musiikista. Hän tekee jatkuvasti yhteistyötä esimerkiksi Pärtin, Pendereckin ja Kanchelin kanssa.

– On epäolennaista, millä vuosisadalla säveltäjät ovat eläneet tai mitä tyyliä he edustavat.  Tärkeintä on, että musiikilla on koskettava henkinen sisältö ja sanoma. Koen kaiken musiikin tietyllä tavalla mystiikkana, ja minun tehtäväni on avata tätä maailmaa kuulijoille, olenpa sitten viulistin tai kapellimestarin roolissa.

Kapellimestarin työt lisääntyvät koko ajan ja ohjelmistokin on laajenemassa. Tänä vuonna Mustonen johtaa muun muassa Moskovassa Mahlerin ja Shostakovitshin sinfonioita. Ajatus perinteisestä kapellimestarikultista tuntuu kuitenkin vieraalta.

– Itsevaltiaiden tähtikapellimestareiden aika on ohitse. En ole koskaan ymmärtänyt sitä myyttisyyttä, jota kapellimestareihin liitetään.  Itse koen olevani ennen kaikkea muusikko, yksi orkesterin jäsenistä.

– Musiikkia on ympärillämme yhä enemmän, mutta silti me kuulemme sitä koko ajan vähemmän. Ihmisten pysäyttäminen musiikin ääreen on suuri haaste meille muusikoille, pohdiskelee Andres Mustonen.

 

Franz Liszt: Kristus-oratorio. Pe 25.3. klo 19 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12. Liput 30 / 20 e.